Vihersisilisko (Lacerta viridis) on isokokoinen vihreä lisko, joka elää Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Vuoteen 1991 asti sitä pidettiin samana lajina kuin lännemmässä elävää lännenvihersisiliskoa (Lacerta bilineata). Niiden eroavaisuudet ovat kuitenkin hyvin pieniä, ja on mahdollista, että jatkotutkimukset yhdistävät ne takaisin yhdeksi lajiksi.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Ka
Kaivavat eläimetOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksinäiset eläimetTa
TalvihorrosTalvihorros eli hibernaatio tarkoittaa säänneltyä alilämpöisyyttä, jonka avulla eläimet voivat säästää energiaa talven ylitse. Talvihorr...
Ei
Ei siirtolainenE
alkaaVihersisiliskokoiras on kirkkaanvihreä, ja siinä on keltaisia ja mustia pilkkuja. Kurkku on erityisen kirkkaan sininen lisääntymisaikana. Naaras on vaisumman värinen, ja poikaset ovat ruskehtavia. Koiraan vatsapuoli on keltainen, naaraan vatsa on kellertävä tai vihertävä.
Liskon pituus on 25–35 cm, josta häntää on noin kolmasosa.
Vihersisiliskot elävät pensaikoissa metsässä ja peltojen reunoilla, pensasaidoissa ja puutarhoiden pusikoituneissa osissa.
Vihersisiliskonaaras laskee 5–23 munaa. Poikaset kuoriutuvat lämpötilasta riippuen 50–100 päivän kuluttua.