Törmäpääsky (Riparia riparia) on pieni lovipyrstöinen, rahisevaääninen pääskylaji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Hä
HämäräLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetKa
Kaivavat eläimetKo
KosmopoliittiKosmopoliitti on eliölaji, joka on levinnyt hyvin laajalle alueelle tai jopa lähes koko maapallolle.Ohdakeperhonen on yksi esimerkki kosmopoliiti...
No
NomadiRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Sa
SarjamonogamiaSo
Sosiaaliset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Mi
MigraatioS
alkaaTörmäpääskyn pituus on 13 cm. Selkäpuoli on ruskeanharmaa, rintapuoli on vaalea ja siinä on ruskea rintavyö. Kaikki törmäpääskyt käyvät läpi sulkasadon talvehtimisalueillaan Afrikassa. Ikäluokkia ei sen jälkeen voi enää erottaa toisistaan. Koiraalla ja naaraalla ei ole ulkonäköeroja.
Törmäpääsky elää luonnossa yleensä kolmesta neljään vuotta. Vanhin suomalainen rengastettu törmäpääsky on ollut 7 vuotta 2 päivää vanha. Maailman vanhin tunnettu yksilö oli 10-vuotias.
Törmäpääsky pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Maailman populaation koko on noin 46 miljoonaa yksilöä. Euroopassa pesii yli 2 miljoonaa paria.
Suomessa laji pesii koko maassa, Lapissa yleisimpänä. Vuosiin 2006–2009 perustuvan arvion mukaan Suomen pesimäkanta on 30 000–60 000 paria. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi Suomen vuoden 2010 uhanalaisuustarkastelussa. Vuoden 2019 uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kanta on taantumassa. Laji on rauhoitettu koko Suomessa.
Törmäpääsky talvehtii Afrikan itä- ja eteläosissa, eteläisessä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Keväällä se saapuu Suomeen toukokuussa, syysmuutto tapahtuu elokuussa ja syyskuun alussa.
Törmäpääsky on melko sidoksissa veteen; usein se esiintyy suurin joukoin hyönteisjahdissa järven tai joen yllä.
Törmäpääskyn ravintoa ovat varsinkin surviaissääsket ja muut vesistöissä kehittyvät hyönteiset.
Törmäpääsky pesii yhdyskuntina pystysuorissa, hiekkaisissa rinteissä kuten hiekkakuopissa ja joentörmissä, joihin se kaivaa pesänsä, joka on noin 0,5–1 ‑metrinen tai pidempikin. Pesän perällä olevaan kammioon naaras munii 4–6 valkeaa munaa, joita se hautoo noin 15 vuorokautta.