Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu urheilukalastuksen kohde nopeutensa ja voimiensa takia. Lisäksi sillä on koukkuun jäädessään tapana hypätä ilmaan vapautuakseen. Se on aggressiivinen laji ja muutamia ihmisiin kohdistuneita hyökkäyksiä on raportoitu.
Makrillihaita on kutsuttu myös makohaiksi. Nykyisessä suomalaisessa kalannimistössä makohai kuitenkin tarkoittaa saman suvun toista ja harvinaisempaa lajia Isurus paucus, joka on pitkä- ja kapeaeväisempi.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Hä
HämäräYö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ka
KalansyöjätKo
KosmopoliittiKosmopoliitti on eliölaji, joka on levinnyt hyvin laajalle alueelle tai jopa lähes koko maapallolle.Ohdakeperhonen on yksi esimerkki kosmopoliiti...
Ov
OvovivipaarinenOvovivipaarinen eläin munii ja hautoo poikasensa sisällään, missä ne myös kuoriutuvat munista. Esimerkiksi sisilisko (Zootoca vivipara) on ov...
Po
PolygynadriaYk
Yksinäiset eläimetMi
MigraatioOc
OceanoromousS
alkaaMakrillihaita tavataan maailmanlaajuisesti valtamerten trooppisissa ja lauhkeissa osissa aina 150 metrin syvyyteen asti. Ne viihtyvät ulappavesillä.
Makrillihain kanta on hupenemessa kovaa vauhtia, ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto pitää sitä erittäin uhanalaisena lajina. Kanta oli vuoden 2019 arvioissa noin puolet pienempi kuin 1940-luvulla. Vain Tyynenemeren eteläosan kanta on kasvamassa.
Makrillihait syövät pääasiassa kaloja ja mustekaloja, mutta niiden tiedetään käyneen myös delfiinien, merikilpikonnien ja jopa pienempien hailajien kimppuun.
Makrillihait synnyttävät eläviä poikasia, jotka ovat syntyessään 60–75 cm pitkiä. Laji on ovovivipaarinen, eli munat kehittyvät emon sisällä. Synnytysajankohta vaihtelee eri populaatioiden välillä. Esimerkiksi Atlantin pohjoisosassa elävät synnyttävät keväällä ja Australian vesillä elävät syksyllä.