Antipodienviherkaija (Cyanoramphus unicolor) on Antipodisaarilla elävä uhanalainen kaijalaji.
Raadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ei
Ei siirtolainenA
alkaaLinnun pituus on 30 cm ja sen höyhenpuku on pääosin vihreä, vatsapuolelta kellanvihertävä. Uloimpien käsisulkien ulkohöyty on sinivioletti ja pyrstösulkien reunat keltaiset. Nokka on harmaa, iiris oranssi ja koivet ruskehtavan harmaat. Laji liikkuu yksittäin, pareittain tai enintään viiden yksilön parvissa. Se ei juurikaan pelkää ihmisiä, ja rauhallinen ihminen voi tarkkailla sitä muutaman metrin päästä.
Antipodienviherkaijat ovat asumattomien Antipodisaarten kotoperäinen laji, jonka kannan koko on 2 000–3 000 yksilöä. Saarille levinneet hiiret, rotat ja muut jyrsijät saattavat lisätä kilpailua ruoasta.
Laji asuu etenkin kookasta Poa litorosa -heinäkasvia kasvavilla alueilla rannikon tuntumassa.
Ruokavalio koostuu Poa litorosan lehdistä ja tähkistä, siemenistä ja marjoista, joskus myös pingviinien tai muiden lintujen raadoista ja lintujen munista.
Antipodienviherkaijan lisääntymiskausi päättyy helmikuussa. Pesä sijaitsee kuitupitoisessa turpeessa olevassa onkalossa, johon naaras munii kahdesta viiteen munaa.
