Harjavuohi
Harjalammas eli harjavuohi (Ammotragus lervia) on vuohieläinten (Caprinae) alaheimoon kuuluva sorkkaeläin ja Ammotragus-sukunsa ainoa laji. Se muistuttaa ulkonäöltään ja luustoltaan vuohia, mutta perinnöllisesti se on lähempää sukua lampaille.
Harjalampaat painavat 30–145 kg. Niiden ruumiinpituus on 130–165 cm ja säkäkorkeus 75–110 cm. Naaraat ovat uroksia huomattavasti pienempiä. Turkki on lyhyt ja väriltään punertava tai hiekanruskea. Ruumiin alapuoli on hieman muuta ruumista vaaleampi. Kurkulla kasvaa karvainen harja, joka uroksilla on naaraita pidempi. Naarailla ja uroksilla kasvavat sarvet, jotka tosin uroksilla ovat hieman suuremmat. Sarvet kasvavat kaartuen taakseppäin ja niissä on useita renkaita. Renkaat kuluvat ajan kuluessa, joten vanhemmilla yksilöillä sarvet voivat olla sileät.
Harjalammas eli aikoinaan koko Pohjois-Afrikan vuoristoissa. Nykyään sitä tavataan saarekemaisesti Algeriassa, Tšadissa, Libyassa, Malissa, Mauritaniassa, Marokossa, Nigerissä, Sudanissa, Egyptissä, Tunisiassa ja Länsi-Saharassa. Sitä on istutettu Meksikoon, Espanjan Kanariansaarille ja mantereelle, Kroatiaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin.
Harjalampaita tavataan tavallisesti jyrkänteillä ja kivikkoisilla seuduilla aina merenpinnan tasosta 4 100 metrin korkeuksille saakka. Ympräistössään ne tarvitsevat kiviä tai puita varjoa varten.
Harjalampaita tavataan yleensä yksin tai pienissä ryhmissä. Ne ovat aktiivisia yleensä aamu- tai iltahämärässä. Päivät ne viettävät varjossa auringonsuojassa. Harjalampaat käyttävät ravinnokseen ruohoja, pensaita, jäkäliä ja akaasioita. Ne voivat saada lähes kaiken tarvitsemansa nesteen ravinnostaan. Ne juovat kuitenkin vettäkin etenkin sen ollessa helposti saatavilla. Harjalampaat tekevät myös pienimuotoisia muuttoliikeitä ravinnon perässä.
Harjalampoaiden pääasiallisia petoeläimiä ovat leopardi ja aavikkoilves. Harjalampaiden elinympäristössä on vain vähän piiloksi kelpaavaa kasvillisuutta. Harjalammas pyrkiikin vaaran uhatessa olemaan huomamaatta jähmettymällä paikalleen.
Harjalampaat voivat lisääntyä koko vuoden ympäri ja naaras voi synnyttää kaksi kertaa vuodessa. Lisääntyminen painottuu kuitenkin syyskuun ja marraskuun väliselle ajalle. Naaraan tiineys kestää 160 päivää ja poikaia syntyy kerrallaan 1–3. Poikaset pystyvät seuraamaan emoaan jyrkänteillä liikkuessa mitlei heti syntymänsä jälkeen. Naaras imettää 3–4 kuukautta ja poikaset kasvavat sukukypsiksi 18-kuukauden ikäisinä. Harjalampaat voivat elää 20-vuotiaiksi.
