Mauritania
1017 lajit
Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin neljän miljoonan asukkaan islamilainen valtio Länsi-Afrikassa.
Maantiede
Suurin osa Mauritaniasta on Saharan autiomaata. Etelässä Senegalin rajalla virtaava Senegaljoki on maan ainoa makean veden lähde. Maalla on 754 kilometriä Atlantin rannikkoa.
Mauritania on enimmäkseen alavaa, mutta luoteisosan ylänkö (Adrarin hiekkakiviylänkö) kohoaa jopa 500 metrin korkeuteen. Eroosio on muovannut sinne yksittäisiä kukkuloita. Ylängön juurella on useita pieniä keitaita sekä suola-altaita. Maan korkein huippu on 915 metriä korkea Kediet ljill. Kaksi kolmasosaa Mauritaniasta kuuluu Saharan alueeseen (Pohjois-Mauritania), jolla ei yleensä kasva juuri mitään kasvillisuutta, mutta siellä täällä on keitaita, joissa voidaan kasvattaa taatelipalmuja ja harjoittaa maanviljelyä. Mauritanian rannikolla on myös laidunmaita ja karjatalous on siellä erityisen tärkeää.
Eteläinen kolmannes maasta kuuluu Sahelin alueeseen, jossa kasvaa lyhyttä ruohoa, piikkipensaita, yksittäisiä akaasiapuita ja morko-nimistä hirssilajiketta (Panicum turgidum), mutta Sahelin eteläosassa on myös aroa tai savannia, missä kasvaa apinanleipäpuita ja palmuja.
Eläimistöä on yleensä vähän, mutta Sahelissa tavataan aron eläimistöä eli antilooppeja, gaselleja, strutseja ja pahkasikoja.
Banc d’Arguinin kansallispuisto maan länsirannikolla on tärkeä lintujen talvehtimis- ja pesimäalue. Se on Unescon maailmanperintökohde.
Vuonna 1970 80 prosenttia väestöstä asui Mauritanian ainoalla viljelykelpoisella alueella, Chemamassa Senegaljoen tulvatasangolla, mutta vuosien 1969–1974 kuivuus pakotti asukkaat siirtymään kaupunkeihin. Senegaljoki on Mauritanian ainoa suuri joki (muut joet virtaavat vain tulva-aikaan) ja se muodostaa Senegalin vastaisen rajan.
Ilmasto
Mauritanian sääolot vaihtuvat vuodenaikojen mukaan, kun vallitseva tuulensuunta muuttuu. Talvisin Saharasta puhaltaa harmattan, jonka takia ilmasto on kuiva ja lämpötilavaihtelut suuria. Aavikolla sataa alle 100 mm vuodessa ja lämpötilavaihtelut päivän ja yön välillä ovat suuria (talvella yöllä 0 celsiusta, päivällä 38 astetta – kesällä yöllä 16 ja päivällä jopa 49 astetta).
Kesäiset monsuunisateet tuovat kosteutta Mauritanian eteläosaan. Sahelissa sademäärä on noin 600 mm vuodessa ja tammikuun lämpötila on +24 astetta (toukokuussa +35). Kylmä Kanarianvirta viilentää rannikkoseutua, missä lämpötila on kautta vuoden +24 astetta sekä sademäärä pohjoisessa 100 mm ja etelässä 400 mm.
Senegaljoen laaksossa sadetta saadaan 400–600 mm.
Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin neljän miljoonan asukkaan islamilainen valtio Länsi-Afrikassa.
Maantiede
Suurin osa Mauritaniasta on Saharan autiomaata. Etelässä Senegalin rajalla virtaava Senegaljoki on maan ainoa makean veden lähde. Maalla on 754 kilometriä Atlantin rannikkoa.
Mauritania on enimmäkseen alavaa, mutta luoteisosan ylänkö (Adrarin hiekkakiviylänkö) kohoaa jopa 500 metrin korkeuteen. Eroosio on muovannut sinne yksittäisiä kukkuloita. Ylängön juurella on useita pieniä keitaita sekä suola-altaita. Maan korkein huippu on 915 metriä korkea Kediet ljill. Kaksi kolmasosaa Mauritaniasta kuuluu Saharan alueeseen (Pohjois-Mauritania), jolla ei yleensä kasva juuri mitään kasvillisuutta, mutta siellä täällä on keitaita, joissa voidaan kasvattaa taatelipalmuja ja harjoittaa maanviljelyä. Mauritanian rannikolla on myös laidunmaita ja karjatalous on siellä erityisen tärkeää.
Eteläinen kolmannes maasta kuuluu Sahelin alueeseen, jossa kasvaa lyhyttä ruohoa, piikkipensaita, yksittäisiä akaasiapuita ja morko-nimistä hirssilajiketta (Panicum turgidum), mutta Sahelin eteläosassa on myös aroa tai savannia, missä kasvaa apinanleipäpuita ja palmuja.
Eläimistöä on yleensä vähän, mutta Sahelissa tavataan aron eläimistöä eli antilooppeja, gaselleja, strutseja ja pahkasikoja.
Banc d’Arguinin kansallispuisto maan länsirannikolla on tärkeä lintujen talvehtimis- ja pesimäalue. Se on Unescon maailmanperintökohde.
Vuonna 1970 80 prosenttia väestöstä asui Mauritanian ainoalla viljelykelpoisella alueella, Chemamassa Senegaljoen tulvatasangolla, mutta vuosien 1969–1974 kuivuus pakotti asukkaat siirtymään kaupunkeihin. Senegaljoki on Mauritanian ainoa suuri joki (muut joet virtaavat vain tulva-aikaan) ja se muodostaa Senegalin vastaisen rajan.
Ilmasto
Mauritanian sääolot vaihtuvat vuodenaikojen mukaan, kun vallitseva tuulensuunta muuttuu. Talvisin Saharasta puhaltaa harmattan, jonka takia ilmasto on kuiva ja lämpötilavaihtelut suuria. Aavikolla sataa alle 100 mm vuodessa ja lämpötilavaihtelut päivän ja yön välillä ovat suuria (talvella yöllä 0 celsiusta, päivällä 38 astetta – kesällä yöllä 16 ja päivällä jopa 49 astetta).
Kesäiset monsuunisateet tuovat kosteutta Mauritanian eteläosaan. Sahelissa sademäärä on noin 600 mm vuodessa ja tammikuun lämpötila on +24 astetta (toukokuussa +35). Kylmä Kanarianvirta viilentää rannikkoseutua, missä lämpötila on kautta vuoden +24 astetta sekä sademäärä pohjoisessa 100 mm ja etelässä 400 mm.
Senegaljoen laaksossa sadetta saadaan 400–600 mm.
