Tarhapeukaloinen (Thryomanes bewickii) on Pohjois-Amerikassa tavattava peukaloisiin kuuluva varpuslintu. Se on noin 14 senttimetriä pitkä, hoikka ja pitkäpyrstöinen lintu. Väritykseltään tarhapeukolainen on harmahtavan ruskea. Tarhapeukolaiset liikkuvat yleensä yksin, mutta joskus niitä tavataan pareittain. Naaras munii 5–6 munaa pesimäkoloon.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Va
Vanhat eläimetLi
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yk
Yksinäiset eläimetOs
Osittainen siirtolainenB
alkaaTarhapeukaloinen on noin 14 cm pitkä laji, ja rakenteeltaan se on hoikka ja pitkäpyrstöinen. Selkä ja päälaki ovat harmahtavan ruskeat. Tyynenmeren rannikolla elävät linnut ovat harmaampia kuin itäisempiin populaatioihin kuuluva tarhapeukaloiset, jotka ovat punaruskeampia. Päässä on kaksi valkoista silmäkulmajuovaa. Vatsa on harmahtavan valkoinen ja pyrstö valkoviiruinen. Ulkonäöltään tarhapeukaloinen muistuttaa matkijapeukaloista (Thryothorus ludovicianus), joka eroaa suuremman kokonsa ja tukevamman rakenteensa perusteella.
Tarhapeukaloista tavataan Kanadasta Ontariosta, Yhdysvaltain länsi- ja eteläosista sekä Meksikosta. Lajin elinympäristöä ovat pensaikot usein jokien ja maatalousalueiden lähettyvillä. Laji on harvinaistunut erityisesti elinalueensa itäosissa ja Mississipin osavaltiossa se luokitellaan uhanalaiseksi. Kannan harvinaistumisen arvellaan johtuvan pihapeukaloiskannan (Troglodytes aedon) kasvusta. Pihapeukaloinen voittaa tarhapeukaloisen kilpailussa pesimäpaikoista.
Tarhapeukaloiset elävät pensaikoissa ja puissa. Laji liikkuu hyppimällä ja on hyvin harvoin pitkiä aikoja paikoillaan. Yleensä tarhapeukaloiset liikkuvat yksinään, mutta joskus niitä tavataan pareittain.
Tarhapeukaloiset ovat kolopesijöitä ja rakentavat pesänsä kallion koloon, vanhaan tikan koloon tai pesimälaatikoihin. Naaras rakentaa koloon kuppimaisen pesän sammalista, lehdistä, karvoista ja höyhenistä ja munii viidestä kuuteen munaa. Naaras hautoo niitä yksin noin kaksi viikkoa. Koiras huolehtii hautovan naaraan ruokkimisessa ja auttaa kuoriutuneiden poikasten hoidossa.
Tarhapeukaloiset käyttävät ravintonaan pääasiassa hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä. Ravinto etsitään pensaikosta lehdiltä tai toisinaan maasta.