Mustajalka-albatrossi (Phoebastria nigripes) on hyvin tumma pienikokoinen albatrossilaji, joka elää pohjoisella Tyynellämerellä. John James Audubon nimesi lajin vuonna 1839.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ka
KalansyöjätRa
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Re
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Si
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Mi
MigraatioB
alkaaLinnun pituus on noin 70–80 cm, siipien kärkiväli 2,1 metriä ja paino keskimäärin 3,3 kg. Koiras on noin 10 prosenttia naarasta kookkaampi. Albatrossiksi laji on pienikokoinen. Aikuiset ovat hyvin tummanruskeita, lähes mustia. Valkoista on vain nokan tyvellä ja silmän alapuolella, pyrstön tyvellä ja siipien alapeitinhöyhenissä. Nuoret linnut ovat tummanruskeita ja nokan tyvellä on valkoinen rengas. Kaikissa puvuissa on mustahkot koivet ja nokka. Laji voi elää 40–50-vuotiaaksi.
Mustajalka-albatrossi pesii Tyynen valtameren pohjoispuoliskolla Havaijin luoteisilla saarilla sekä kolmella saarella Japanin ulkovesillä: Senkakulla, Boninilla ja Toroshimassa. Pesimäajan ulkopuolella laji vaeltelee laajasti pohjoisella Tyynellämerellä Kiinan, Alaskan ja Meksikon rajaamalla alueella.
Maailman populaation koko oli 109 000 pesivää paria (kaikkiaan 278 000 yksilöä) vuonna 2000. Laji on vähenemässä ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi, 2000-luvun alulla jopa erittäin uhanalaiseksi. Suurin uhka on kalastus, joka tappaa vuosittain useita tuhansia yksilöitä.
Pesimäaikana mustajalka-albatrossi asuu karuilla rannoilla, joilta pääosin puuttuu kasvillisuus, hiekkaisilla mailla ja turvesoilla. Pesimäajan ulkopuolella se vaeltelee Tyynellämerellä.
Mustajalka-albatrossi syö kalaa, lentokalojen munia, mustekaloja ja äyriäisiä. Laivoista heitetyt ruoantähteet kelpaavat sille hyvin, ja sitä kutsutaankin ”kelluvaksi porsaaksi”.
Laji on sukukypsä 5–6-vuotiaana. Pari muodostaa elinikäisen parisuhteen. Kolmivuotiaat nuoret linnut palaavat merivaellukseltaan syntymäsaarelleen ja kahtena seuraavana kesänä ne rakentelevat harjoituspesiä ja esittävät kosiskelumenoja. Pesä on pelkkä kuoppa hiekassa. Naaras munii yhden munan ja molemmat puolisot hautovat sitä yhteensä noin 65 päivää. Koiras kuitenkin huolehtii haudonnasta pääosan. Emo lämmittää poikasta noin kolme viikkoa. Poikanen on lentokykyinen noin 140 päivän ikäisenä.