Alaska
363 lajit
Alaska on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.
Maantiede
Alaska sijaitsee Pohjois-Amerikan luoteisimmassa osassa, suurimmaksi osaksi 60. ja 70. pohjoisen leveyspiirin välillä. Sitä rajoittavat etelässä Tyynenmeren Alaskanlahti, lännessä Beringinmeri ja Beringinsalmi sekä pohjoisessa Pohjoiseen jäämereen kuuluvat Tšuktšimeri ja Beaufortinmeri. Idässä Alaskan ja Kanadan välinen raja kulkee yli tuhat kilometriä aivan suoraan 141. läntistä pituuspiiriä pitkin, mutta Tyynenmeren rannikolla Alaskaan kuuluu myös pitkä ja kapea maakaistale, joka ulottuu huomattavasti mainittua pituuspiiriä idemmäksi ja samalla muuta Alaskaa etelämmäksi.
Alaskan etelärannikolla on pitkä, lounaaseen työntyvä Alaskan niemimaa, jonka jatkeena voidaan pitää Aleuttien saariketjua, joka myös kuuluu Alaskaan. Alaskan niemimaa ja Aleuttien saaret erottavat Beringinmeren muusta Tyynestämerestä.
Alaskassa on kahdeksan kansallispuistoa: Denalin kansallispuisto, Gates of the Arcticin kansallispuisto, Glacier Bayn kansallispuisto, Katmain kansallispuisto, Kenai Fjordsin kansallispuisto, Kobuk Valleyn kansallispuisto, Lake Clarkin kansallispuisto ja Wrangell-St. Eliasin kansallispuisto.
Ilmasto
Alaskan ilmastoon vaikuttaa sen sijainti pohjoisessa. Se ulottuu leveyspiiriltä 51 N leveyspiirille 71 N. Napapiirin pohjoispuolella on talvisin kaamos, kesäisin paistaa kesäyön aurinko. Osavaltiolla on rantaviivaa 10 700 km, ja meri lisää kosteutta ja pienentää lämpötilan vaihteluita. Sisämaassa vallitsee äärevä mannerilmasto. Myös korkeuserot vaikuttavat lämpötilaoloihin. Kylmintä on talvella sisämaan alavilla alueilla kuten Yukonin tasangolla ja Tananan laaksossa.
Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Anchoragessa on noin 20 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolella lokakuusta huhtikuuhun, kylmimmillään tammikuussa −12,9 astetta. Eniten sataa elo-, syys- ja lokakuussa. Vuoden sateista tulee lumena keskimäärin 180 cm.
Alaska on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.
Maantiede
Alaska sijaitsee Pohjois-Amerikan luoteisimmassa osassa, suurimmaksi osaksi 60. ja 70. pohjoisen leveyspiirin välillä. Sitä rajoittavat etelässä Tyynenmeren Alaskanlahti, lännessä Beringinmeri ja Beringinsalmi sekä pohjoisessa Pohjoiseen jäämereen kuuluvat Tšuktšimeri ja Beaufortinmeri. Idässä Alaskan ja Kanadan välinen raja kulkee yli tuhat kilometriä aivan suoraan 141. läntistä pituuspiiriä pitkin, mutta Tyynenmeren rannikolla Alaskaan kuuluu myös pitkä ja kapea maakaistale, joka ulottuu huomattavasti mainittua pituuspiiriä idemmäksi ja samalla muuta Alaskaa etelämmäksi.
Alaskan etelärannikolla on pitkä, lounaaseen työntyvä Alaskan niemimaa, jonka jatkeena voidaan pitää Aleuttien saariketjua, joka myös kuuluu Alaskaan. Alaskan niemimaa ja Aleuttien saaret erottavat Beringinmeren muusta Tyynestämerestä.
Alaskassa on kahdeksan kansallispuistoa: Denalin kansallispuisto, Gates of the Arcticin kansallispuisto, Glacier Bayn kansallispuisto, Katmain kansallispuisto, Kenai Fjordsin kansallispuisto, Kobuk Valleyn kansallispuisto, Lake Clarkin kansallispuisto ja Wrangell-St. Eliasin kansallispuisto.
Ilmasto
Alaskan ilmastoon vaikuttaa sen sijainti pohjoisessa. Se ulottuu leveyspiiriltä 51 N leveyspiirille 71 N. Napapiirin pohjoispuolella on talvisin kaamos, kesäisin paistaa kesäyön aurinko. Osavaltiolla on rantaviivaa 10 700 km, ja meri lisää kosteutta ja pienentää lämpötilan vaihteluita. Sisämaassa vallitsee äärevä mannerilmasto. Myös korkeuserot vaikuttavat lämpötilaoloihin. Kylmintä on talvella sisämaan alavilla alueilla kuten Yukonin tasangolla ja Tananan laaksossa.
Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Anchoragessa on noin 20 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolella lokakuusta huhtikuuhun, kylmimmillään tammikuussa −12,9 astetta. Eniten sataa elo-, syys- ja lokakuussa. Vuoden sateista tulee lumena keskimäärin 180 cm.
