Bongo (Tragelaphus eurycerus) on afrikkalainen nautaeläinlaji, joka elää sademetsissä.
Bongo on 170–250 cm:n pituinen ja painaa 240–400 kg. Sen ruskeassa turkissa on 14–15 kellertävän vaaleaa poikkijuovaa. Lisäksi bongolla on päässä ja kaulassa valkoisia laikkuja ja viiruja. Kummallakin sukupuolella on sarvet, mutta uroksella ne ovat isommat, jopa 80 cm pitkät. Bongon lyyramaisesti kaartuvat sarvet ovat tyypilliset kierteissarviantilooppien suvulle. Muista suvun lajeista bongo eroaa kuitenkin niin paljon, että se on sijoitettu omaan alasukuunsa Boocerus.
Bongon laaja levinneisyys ulottuu Guinea-Bissausta Keniaan keskisessä Afrikassa. Ugandan, Togon ja Beninin kannat ovat häviämässä tai hävinneet.
Bongo elää yleensä pareittain tai pienissä ryhmissä. Se on hyvin arka, eikä sen elintavoista tiedetä vielä paljoakaan. Bongot viihtyvät jokien varsilla kasvavissa bambutiheiköissä tai sellaisten vesistöjen läheisyydessä, joiden laitamilla on tiheä kasvillisuus. Ravinto koostuu hedelmistä, lehdistä ja ruohoista. Naaras synnyttää yhdeksän kuukauden kantoajan jälkeen yhden vasan, jota se hoitaa kuusi kuukautta. Bongo tulee sukukypsäksi 20 kuukauden ikäisenä ja voi elää 19 vuotta.
Bongo ei toistaiseksi ole uhanalainen vaikka on monilla alueilla harvinaistunut tai hävinnyt. Laji luokitellaan silmälläpidettäväksi ja sen Ghanassa elävä alalaji kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen 3. Kenian asuva alalaji Vuoribongo on erittäin uhanalainen ja luonnossa on 140 yksilöä. Ne lisääntyvät paremmin eläintarhoissa ja Amerikassa 400.
