Nautaeläimet
37 lajit
Nautaeläimet (Bovinae) on onttosarvisten (Bovidae) heimoon kuuluva alaheimo. Nautaeläimet ovat kaikkein suurimpia ja painavimpia märehtijöitä.
Luonnonvaraiset nautaeläimet olivat levinneet kaikkialle Eurooppaan pohjoista lukuun ottamatta, sekä Afrikkaan, Keski- ja Etelä-Aasiaan sekä Pohjois-Amerikkaan. Nykyisin niitä ei ole luonnonvaraisena Euroopassa kuin hajanaisia kantoja Keski- ja Itä-Euroopassa. Pohjois-Amerikan biisonilaumoille on käynyt melkein yhtä huonosti: nekin elävät enää lähinnä suojelualueilla.
Nautaeläinten luonnonvarainen elinympäristö vaihtelee erittäin paljon. Monet lajit viihtyvät tiheissä metsissä, toiset taas suosivat aukeita ruohomaita. Tasankojen ohella nautaeläimet tulevat toimeen myös vuoristossa, jopa 6 000 metrin korkeudelle Himalajalle jakkien elinalueelle. Ravintonaan naudat käyttävät erilaista kasviravintoa, esimerkiksi heinää, lehtiä, puunkuorta, sammalta, sieniä ja jäkälää. Kaikki lajit tarvitsevat elinalueelleen pintavesistön ja ne myös ottavat mieluusti mutakylpyjä.
Nautaeläimet kehittyivät Euraasiassa noin 5 miljoonaa vuotta sitten. Varhaiset nautaeläimet olivat nykyisten nilgaun ja nelisarviantiloopin kaltaisia, jotka kuuluvat myös nautaeläimiin. Ne poikkeavat ulkonäöltään selvästi muista nautaeläimistä.
Naudat ovat laumaeläimiä ja joitain poikkeuksia kuten anoaa lukuun ottamatta ne elävät laumoissa. Laumojen koko vaihtelee pienistä perheryhmistä jopa tuhatpäisiin laumoihin. Useilla lajeilla pienlaumat liittyvät välillä suurlaumoiksi. Nautaeläimet näyttävät kömpelöiltä, mutta ne voivat juosta kovaa vauhtia. Niiden tavallisin askellaji on verkkainen käynti, mutta kiihtyessään ne ravaavat tai siirtyvät jäykähköön laukkaan. Kaikki nautaeläinlajit osaavat uida. Niiden aisteista haju on kehittynein ja niiden kuulo on erinomainen.
Sonnit taistelevat paritteluaikaan kiivaasti naaraista ja arvojärjestyksestä ja lehmät saa yleensä korkea-arvoisin sonni. Lehmän kantoaika on lajista riippuen 9–11 kuukautta, jonka jälkeen naaras saa yleensä yhden vasikan, joka pystyy juoksemaan melkein heti syntymänsä jälkeen. Ihmiset ovat kesyttäneet monia nautaeläimiä kotieläimiksi. Niistä on saatu hyviä vetojuhtia ja arvokkaita maidon- ja lihantuottajia. Myös vuotia, sarvia, jänteitä, rasvaa ja lantaa käytetään. Nauta ja seebu polveutuvat sukupuuttoon kuolleesta alkuhärästä, kun taas aasialaisilla vesipuhveleilla, bantengeilla ja gaurin kesymuodolla gajaalilla on yhä lähisukulaisia luonnossa.
Nautaeläimet (Bovinae) on onttosarvisten (Bovidae) heimoon kuuluva alaheimo. Nautaeläimet ovat kaikkein suurimpia ja painavimpia märehtijöitä.
Luonnonvaraiset nautaeläimet olivat levinneet kaikkialle Eurooppaan pohjoista lukuun ottamatta, sekä Afrikkaan, Keski- ja Etelä-Aasiaan sekä Pohjois-Amerikkaan. Nykyisin niitä ei ole luonnonvaraisena Euroopassa kuin hajanaisia kantoja Keski- ja Itä-Euroopassa. Pohjois-Amerikan biisonilaumoille on käynyt melkein yhtä huonosti: nekin elävät enää lähinnä suojelualueilla.
Nautaeläinten luonnonvarainen elinympäristö vaihtelee erittäin paljon. Monet lajit viihtyvät tiheissä metsissä, toiset taas suosivat aukeita ruohomaita. Tasankojen ohella nautaeläimet tulevat toimeen myös vuoristossa, jopa 6 000 metrin korkeudelle Himalajalle jakkien elinalueelle. Ravintonaan naudat käyttävät erilaista kasviravintoa, esimerkiksi heinää, lehtiä, puunkuorta, sammalta, sieniä ja jäkälää. Kaikki lajit tarvitsevat elinalueelleen pintavesistön ja ne myös ottavat mieluusti mutakylpyjä.
Nautaeläimet kehittyivät Euraasiassa noin 5 miljoonaa vuotta sitten. Varhaiset nautaeläimet olivat nykyisten nilgaun ja nelisarviantiloopin kaltaisia, jotka kuuluvat myös nautaeläimiin. Ne poikkeavat ulkonäöltään selvästi muista nautaeläimistä.
Naudat ovat laumaeläimiä ja joitain poikkeuksia kuten anoaa lukuun ottamatta ne elävät laumoissa. Laumojen koko vaihtelee pienistä perheryhmistä jopa tuhatpäisiin laumoihin. Useilla lajeilla pienlaumat liittyvät välillä suurlaumoiksi. Nautaeläimet näyttävät kömpelöiltä, mutta ne voivat juosta kovaa vauhtia. Niiden tavallisin askellaji on verkkainen käynti, mutta kiihtyessään ne ravaavat tai siirtyvät jäykähköön laukkaan. Kaikki nautaeläinlajit osaavat uida. Niiden aisteista haju on kehittynein ja niiden kuulo on erinomainen.
Sonnit taistelevat paritteluaikaan kiivaasti naaraista ja arvojärjestyksestä ja lehmät saa yleensä korkea-arvoisin sonni. Lehmän kantoaika on lajista riippuen 9–11 kuukautta, jonka jälkeen naaras saa yleensä yhden vasikan, joka pystyy juoksemaan melkein heti syntymänsä jälkeen. Ihmiset ovat kesyttäneet monia nautaeläimiä kotieläimiksi. Niistä on saatu hyviä vetojuhtia ja arvokkaita maidon- ja lihantuottajia. Myös vuotia, sarvia, jänteitä, rasvaa ja lantaa käytetään. Nauta ja seebu polveutuvat sukupuuttoon kuolleesta alkuhärästä, kun taas aasialaisilla vesipuhveleilla, bantengeilla ja gaurin kesymuodolla gajaalilla on yhä lähisukulaisia luonnossa.
