Suokoira
Pensaskoira eli suokoira (Speothos venaticus) on Etelä-Amerikassa elävä koiraeläin. Sitä tavataan laajalla alueella Keski-Amerikan itäkärjessä ja Etelä-Amerikassa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen silmälläpidettäväksi lajiksi.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin suokoira.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ma
MaanpäällinenKu
Kursorinen eläinVa
Vanhat eläimetVi
ViviparousKa
Kaivavat eläimetLa
Laumassa metsästävätVä
VäijytyspetoJa
Jahtaava petoeläinYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaB
alkaaPensaskoira on koiraeläimeksi pieni- tai keskikokoinen. Painoa sillä on 4–10 kg. Ruumiin pituus on 57–75 cm ja korkeus 20–30 cm. Ruumis on muodoltaan pitkulainen ja jalat lyhyet. Turkin väri vaihtelee tummanruskeasta kellertävänpunaiseen. Niskassa ja korvissa on hieman vaaleampaa karvoitusta. Jalat ovat puolestaan hieman tummemmat. Poikaset ovat kokonaan mustia. Pensaskoiran pää on leveä ja lähes karhumainen. Naamassa ei ole erityistä kuviontia. Kuono on lyhyt ja leveä, silmät pienet ja väriltään ruskeat. Tummanruskealla ja karvaisella hännällä on pituutta 11–15 cm. Pensaskoiran etujalkojen varpaiden välissä on nahkapoimut.
Pensaskoiraa tavataan Keski-Amerikan itäkärjestä ja Etelä-Amerikan pohjoisosasta etelään Paraguayhin ja Koillis-Argentiinaan ulottuvalla alueella. Levinneisyysalue käsittää osia Boliviasta, Brasiliasta, Kolumbiasta, Venezuelata Panamasta, Ecuadorista, Paraguaysta, Peruta, Surinamesta, Guyanasta ja Ranskan Guyanasta. Laji on saattanut vielä historiallisella ajalla esiintyä Costa Ricassa, mutta jossa sen esiintyminen nykyisin ei ole varmaa.
Pensaskoiraa tavataan useissa hyvin erilaisissa ympäristöissä ajoittain tulvivista metsitä cerradolle ja pampalle, sekä sekundäärimetsistä maatilamaille. Kannat saattavat olla tiheämpiä pienten virtojen läheisyydessä, joilla havaintoja tehdään useammin.
Pensaskoirat elävät tavallisesti pienissä 2–12 yksilön laumoissa, joka koostuu yhdestä parista ja niiden jälkikasvusta. Kokonaan yksinkin liikkuvia yksilöitä on. Pensaskoirat liikkuvat useimmiten päivisin ja yönsä ne viettävät ryhminä nukkuen piiloissa, kuten vyötiäisten pesissä tai ontoissa puunrungoissa. Toisilleen ne viestivät pääasiassa äännähdyksin, joita ovat esimerkiksi erilaiset vingahdukset, murahdukset ja haukahdukset. Varpaiden ihopoimujen ansiosta pensaskoirat ovat myös hyviä uimareita. Pensaskoirilla ei ole varsinaisesti omia alueitaan, vaan ne kiertelevät paikasta toiseen. Paikoitellen ne elävät sympatrisesti pienikorvakettujen kanssa.
Pensaskoirat syövät enimmäkseen lihaa. Niiden saaliseläimet vaihtelevat hieman alueen mukaan, mutta saaliiksi jää esimerkiksi yhdeksänvyövyötiäisiä, pampa-aguteja, isopakoja, kapybaroja, sekä pieniä lintuja ja matelijoita. Ne saattavat syödä myös ihmisten siipikarjaa. Saalistaa ne voivat yksin tai ryhmissä. Pensaskoiria saalistavia petoeläimiä ovat puuma ja jaguaari.
Pensaskoirat lisääntyvät vuoden ympäri. Ne synnyttävät kuitenkin usein sadekaudella. Naaraiden kiima kestää 12 päivää noin 15–44 päivän välein. Ryhmässä vain hallitseva uros pääsee lisääntymään. Tiineys kestää 63–83 päivää ja pentuja on kerralla 1–6. Vastasyntyneet pennut ovat kokonaan avuttomia ja sokeita. Niiden silmien avautumiseen kuluu 14–19 päivää ja emo imettää niitä 30–48 päivää. Lauman muut jäsenet tuovat emolle ruokaa kotipesälle imetyksen aikana. Naaraista tulee sukukypsiä 10 kuukauden ikäisinä ja uroksista 12 kuukauden ikäisinä. Vankeudessa pensaskoirat voivat elää 10-vuotiaiksi saakka.
