Puuma (tieteellinen nimi vuodesta 1993 Puma concolor, sitä ennen Felis concolor) on Amerikassa elävä kissaeläin. Sen levinneisyysalueeseen kuuluu periaatteessa koko Keski- ja Etelä-Amerikka lukuun ottamatta niitä melko laajoja alueita, joilta ihminen on sen hävittänyt. Pohjois-Amerikassa sitä esiintyy Kalliovuorten alueella Yukonin territorion etelärajoille saakka, sekä Floridassa, jossa elää erillisenä populaationa uhanalainen floridanpuuma. Puumasta on suomeksi käytetty myös nimityksiä kuguaari (englannin sanasta ”cougar”), vuorileijona (”mountain lion”), amerikanleijona, puuleijona ja hopealeijona, mutta nykykielessä puuma on vakiintunut lajin lähes yksinomaiseksi nimeksi.
Kylmillä seuduilla puuma saattaa kasvaa jopa yli 120 kilogramman painoiseksi, mutta vastaavasti trooppisilla seuduilla se saattaa hyvinkin olla alle 50 kilogramman painoinen. Puuman vartalo on noin 150–200 cm:n pituinen; lisäksi sen häntä on noin 80 cm. Säkäkorkeus on noin 60–100 cm. Turkin väri vaihtelee harmaasta yleisempään punertavaan vaaleanruskeaan. Puuman kasvoissa ja vatsassa on harmaita tai beigejä merkkejä.
Puuma on lihansyöjä. Se saalistaa yleensä väijymällä: Se kiipeää puuhun hyvälle paikalle ja jää odottamaan saalistaan. Saaliin huomattuaan se ponkaisee uhrin kimppuun ja puraisee sitä niskaan vahvojen leukojensa kulmahampailla. Mikäli saalis pääsee pakenemaan, puuma juoksee sen kiinni – ainakin lyhyellä matkalla. Puuman pääasiallista ravintoa ovat erilaiset hirvieläimet, mutta se syö myös pienempiä nisäkkäitä, lintuja ja jopa matelijoita.
Naaraiden kiima-aika ei ole vuodenajasta riippuvainen, joten parittelu voi tapahtua milloin vain. Puumanaaraan raskausaika on noin kolme kuukautta. Sen jälkeen se synnyttää kahdesta kuuteen pentua. Pennut syntyvät sokeina ja täplikkäinä. Täplät häviävät noin puolen vuoden iässä. Naaraspennut perustavan usein aikuistuttuaan reviirinsä lähelle emonsa reviiriä, mutta urospennut vaeltavat hyvin kauas synnyinseuduiltaan. Urospuumat saattavat tappaa pentuja saadakseen paritella niiden emon kanssa. Naarailla on kiima eri aikoina, ja siksi uros voi paritella usean eri naaraan kanssa.
Puuma on rauhoitettu, mutta tämäkään ei säästä sitä karjatilallisten vihalta. Puumia ammutaan edelleen karjan suojelemiseksi, vaikka se harvoin käy kotieläinten kimppuun. Nykyään on perustettu useita puumansuojeluyhdistyksiä.
