Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji, joka on viime vuosikymmeninä siirtynyt metsistä yhä enemmän kaupunkialueille. Aiemmin lintua on kutsuttu joskus myös toukomettiseksi.
Uuttukyyhkyä rotevamman sepelkyyhkyn pituus on noin 38–43 senttimetriä, siipien kärkiväli 68–77 senttimetriä ja paino 400–600 grammaa. Väriltään lintu on sinertävän harmaa ja sillä on siivissä valkea poikittaisjuova; sukupuolet ovat samanvärisetlähde?. Vanhoilla yksilöillä kaulan ympärillä on vaalea kaulus, sepel. Pyrstö on pitkä ja pyrstönkärjessä on leveä musta vyö. Jalat ovat punaiset tai vaaleanpunertavat, nokka on kellanvalkokärkisesti punainen tai tyveltä siniharmaa ja kärkeä kohti vaaleneva. Nuori lintu saa valkoisen kaulasepelensä noin vuoden ikäisenä.lähde?
Sepelkyyhkyn ääni on monitavuinen kumea kujerrus huu huu huu hu huu (ohje), jota kokematon voi luulla pöllön huhuiluksi. Soidinlennossa koiras lentää viistosti ylös, läiskäyttää siipiään ja liitää alaspäin. Varoitusäänenä toimii voimakas siipien läpsäytys.
Vanhin suomalainen rengastettu sepelkyyhky on ollut 13 vuotta ja 29 päivää vanha. Euroopan vanhin oli 17 vuotta ja 8 kuukautta vanha brittiläinen sepelkyyhky.
Sepelkyyhkyn levinneisyysalue ulottuu Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta Länsi-Siperiaan saakka. Pesimisalueensa pohjoisosissa se on muuttolintu: kevätmuutto tapahtuu maalis-huhtikuussa ja syysmuutto syys-lokakuussa. Muuttoaikaan linnut esiintyvät suurina parvina. Suomalaiset sepelkyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Iberian niemimaalla. Suomen pesimäkannan arvioidaan nykyisin olevan noin 300 000 paria; siellä lajin levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä Suomesta lähes Tunturi-Lapin rajoille Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle. Euroopassa sepelkyyhkyjä pesii 9–12 miljoonaa paria, joista yli 3 miljoonaa Britteinsaarilla.lähde?
Sepelkyyhky viihtyy sekä metsissä että kaupunkien puistoissa ja esimerkiksi hautausmailla. Lajin kaupungistuminen alkoi Suomessa 1990-luvulla, ja nykyisin se voi pesiä jopa parvekkeella. Kaupunkilaisserkuistaan poiketen metsissä pesivät sepelkyyhkyt ovat arkoja ja niiden kerrotaan hylkäävän munapesänsä tavallista herkemmin.
Sepelkyyhky syö lähinnä kasviravintoa, kuten siemeniä, herneitä ja viljaa. Kyyhkysparvet voivat saada aikaan melkoista tuhoa viljelyksillä, ja niitä ammutaankin paikoin sekä ruoaksi että vahinkolintuina. Poikasiaan emot ruokkivat muiden kyyhkyjen tavoin niin sanotulla kupumaidolla eli kyyhkynmaidolla, jota lintujen kupu erittää.
Sepelkyyhky munii kaksi munaa huhtikuun puolivälistä alkaen risuista tekemäänsä pesään. Haudonta kestää 17–20 vuorokautta, ja sekä naaras että koiras osallistuvat haudontaan. Poikaset siirtyvät pesäpuun oksille 3–4 viikon kuluttua kuoriutumisestalähde? ja lähtevät lentoon runsaan kuukauden ikäisinä. Sepelkyyhkyllä saattaa olla kaksi tai kolmekin pesuetta vuodessa.
Sepelkyyhkyn metsästys alkaa Suomessa 10. elokuuta ja päättyy 31. lokakuuta, mutta riistanhoitopiirin luvalla sitä voi metsästää myös 1.6.–9.8. Sen metsästyksessä voi käyttää muovista tai muusta materiaalista valmistettua houkutuslintua. Houkutuslinnut asetetaan tyypillisesti hevosenkengän muotoiseen kuvioon. Olennaisena osana metsästystä on myös ruokinta, joka on hyvä aloittaa jo ennen metsästyksen alkua.lähde?
