Ranska
1644 lajit
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Maantiede
Manner-Ranska sijaitsee Länsi-Euroopassa Atlantin valtamereltä Välimerelle ulottuvalla alueella. Sitä rajaavat pohjoisessa Englannin kanaali, lännessä Biskajanlahti, etelässä Pyreneet ja Välimeri sekä idässä Alpit, Juravuoret ja Rein. Naapurivaltioita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Espanja, Andorra ja Monaco. Manner-Ranskaan kuuluu myös Korsikan saari (ransk. la Corse) Välimeressä. Manner-Ranskan pinta-ala on 551 500 neliökilometriä, ja rantaviivaa sillä on 3 427 kilometriä.
Ranskan merentakaisista hallintoalueista suurin on Ranskan Guayana (ransk. la Guyane française) Karibianmeren etelärannikolla. Lisäksi hallintoalueisiin kuuluu Uuden-Kaledonian saariryhmä (la Nouvelle-Calédonie), Ranskan Polynesia (ransk. la Polynésie française) ja lukuisia muita pieniä saaria ja atolleja ympäri maailmaa. Merentakaisten alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 91 927 neliökilometriä. Näin ollen valtion kokonaispinta-ala on 643 801 neliökilometriä. Tästä alueesta vesistöä on 3 374 km². Rantaviivaa valtiolla on 4 853 kilometriä.
Ilmasto
Manner-Ranska sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä osaa, jossa vallitsee välimerenilmasto. Vaikka Pohjois- ja Etelä-Ranskassa sademäärä on suunnilleen sama, Pohjois-Ranska sijaitsee länsituulten vyöhykkeellä ja siellä sataa tasaisesti ympäri vuoden. Etelä-Ranskassa lähes kaikki sade saadaan viileään talviaikaan.
Pohjois-Ranskassa, kuten esimerkiksi Brestissä, kylmimmän kuukauden keskimääräinen alin lämpötila on noin neljä astetta ja lämpimimmän keskimääräinen korkein noin 21 astetta. Etelässä Nizzassa kylmimmän kuukauden keskimääräinen alin lämpötila on noin viisi astetta ja lämpimimmän keskimääräinen korkein noin 27 astetta.
Luonto ja luonnonsuojelu
Vielä kivikaudella Ranskan alue oli kokonaan metsän peitossa, mutta valtaosa metsistä on kaadettu maanviljelyn tieltä, ja laajoja metsäalueita on enää vuoristoissa ja viljelykelvottomilla alueilla. 1900-luvulla maahan on istutettu havumetsiä, ja nykyisin sen pinta-alasta on metsää noin neljännes.
Ranskassa eläviä suurikokoisia maanisäkkäitä ovat villisika, saksanhirvi, metsäkauris, susi, kettu, karhu, mäyrä, gemssi ja vuorikauris. Merissä elää delfiinejä. Ranskassa on tavattu kaikkiaan 565 lintulajia. Niistä erityisen suojelun kohteena ovat ruisrääkkä ja pikkutuulihaukka sekä eräät petolinnut, kuten korppikotkat.
Manner-Ranskassa on kuusi kansallispuistoa: Vanoisen kansallispuisto, Port-Crosin kansallispuisto, Pyreneiden kansallispuisto, Cévennesin kansallispuisto, Ecrinsin kansallispuisto ja Mercantourin kansallispuisto. Lisäksi merentakaisilla alueilla on Guadeloupen, Réunionin ja Ranskan Guayanan kansallispuistot.
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Maantiede
Manner-Ranska sijaitsee Länsi-Euroopassa Atlantin valtamereltä Välimerelle ulottuvalla alueella. Sitä rajaavat pohjoisessa Englannin kanaali, lännessä Biskajanlahti, etelässä Pyreneet ja Välimeri sekä idässä Alpit, Juravuoret ja Rein. Naapurivaltioita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Espanja, Andorra ja Monaco. Manner-Ranskaan kuuluu myös Korsikan saari (ransk. la Corse) Välimeressä. Manner-Ranskan pinta-ala on 551 500 neliökilometriä, ja rantaviivaa sillä on 3 427 kilometriä.
Ranskan merentakaisista hallintoalueista suurin on Ranskan Guayana (ransk. la Guyane française) Karibianmeren etelärannikolla. Lisäksi hallintoalueisiin kuuluu Uuden-Kaledonian saariryhmä (la Nouvelle-Calédonie), Ranskan Polynesia (ransk. la Polynésie française) ja lukuisia muita pieniä saaria ja atolleja ympäri maailmaa. Merentakaisten alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 91 927 neliökilometriä. Näin ollen valtion kokonaispinta-ala on 643 801 neliökilometriä. Tästä alueesta vesistöä on 3 374 km². Rantaviivaa valtiolla on 4 853 kilometriä.
Ilmasto
Manner-Ranska sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä osaa, jossa vallitsee välimerenilmasto. Vaikka Pohjois- ja Etelä-Ranskassa sademäärä on suunnilleen sama, Pohjois-Ranska sijaitsee länsituulten vyöhykkeellä ja siellä sataa tasaisesti ympäri vuoden. Etelä-Ranskassa lähes kaikki sade saadaan viileään talviaikaan.
Pohjois-Ranskassa, kuten esimerkiksi Brestissä, kylmimmän kuukauden keskimääräinen alin lämpötila on noin neljä astetta ja lämpimimmän keskimääräinen korkein noin 21 astetta. Etelässä Nizzassa kylmimmän kuukauden keskimääräinen alin lämpötila on noin viisi astetta ja lämpimimmän keskimääräinen korkein noin 27 astetta.
Luonto ja luonnonsuojelu
Vielä kivikaudella Ranskan alue oli kokonaan metsän peitossa, mutta valtaosa metsistä on kaadettu maanviljelyn tieltä, ja laajoja metsäalueita on enää vuoristoissa ja viljelykelvottomilla alueilla. 1900-luvulla maahan on istutettu havumetsiä, ja nykyisin sen pinta-alasta on metsää noin neljännes.
Ranskassa eläviä suurikokoisia maanisäkkäitä ovat villisika, saksanhirvi, metsäkauris, susi, kettu, karhu, mäyrä, gemssi ja vuorikauris. Merissä elää delfiinejä. Ranskassa on tavattu kaikkiaan 565 lintulajia. Niistä erityisen suojelun kohteena ovat ruisrääkkä ja pikkutuulihaukka sekä eräät petolinnut, kuten korppikotkat.
Manner-Ranskassa on kuusi kansallispuistoa: Vanoisen kansallispuisto, Port-Crosin kansallispuisto, Pyreneiden kansallispuisto, Cévennesin kansallispuisto, Ecrinsin kansallispuisto ja Mercantourin kansallispuisto. Lisäksi merentakaisilla alueilla on Guadeloupen, Réunionin ja Ranskan Guayanan kansallispuistot.
