Fidžinlintuhaukka (Accipiter rufitorques) on haukkojen heimoon kuuluva lintu. Sen on aiemmin katsottu kuuluvaan samaan lajiin kuin australiankanahaukka.
Sitä tavataan Fidžin saarilla Viti Levu, Vanua Levu, Taveuni, Kadavu, Gau ja Ovalau.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Liitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Ei
Ei siirtolainenF
alkaaFidžinlintuhaukka on kooltaan 30–40 cm, ja se on näin suvussaan keskikokoinen. Lajilla sukupuolet ovat erinäköisiä. Se painaa keskimäärin 209 grammaa. Naaraat ovat uroksia suuremmat. Sen jalat ja pyrstö ovat pitkät. Höyhenys on hyvin tunnistettava. Sillä on harmaa pää, selkä ja siivet, ja alapuolelta ja kauluksesta se on punainen. Nuoren linnun höyhenys eroaa aikuisesta: se on kokonaan ruskea, mutta rinta on raidallinen.
Vaikka fidžinlintuhaukan nykyisin katsotaan olevan Fidžillä kotoperäinen, lajiin liitettyjä fossiililuita on löydetty myös Tongasta ʻEuan saarelta. Lajia on saattanut joskus esiintyä myös Fidžin Lausaarilla.
Fidžinlintuhaukan elinpiiriä ovat subtrooppiset ja trooppiset kosteat alavat metsät, kuivat savannit, viljelysmaat ja kaupunkialueet, kuten kaupunkipuutarhat ja puistot.
Fidžinlintuhaukka syö jopa kyyhkysen kokoisia lintuja sekä hyönteisiä, jyrsijöitä ja matelijoita, ja joskus sen on nähty syövän Palaemonidae-suvun makeanveden katkarapuja ja makeanveden kalaa. Se saalistaa sekä paikaltaan että lennossa, joko hitaasti liukuen tai äkkiä hyökäten. Se voi ajaa saalistaan takaa ja yrittää saada esiin piiloutunutta saalista.
Joskus fidžinlintuhaukat saalistavat kanoja, ja siksi niitä usein ammutaan. Ne ovat kuitenkin yleisiä.
Fidžinlintuhaukan pesintäkausi osuu heinäkuun ja joulukuun välille. Yleensä se munii syys-lokakuussa. Pesä on rakennettu risuista ja sijaitsee korkealla harvassa puussa. Lintu munii yleensä kaksi tai kolme munaa, joskus jopa neljä, ja tavallisesti poikasista kaksi kasvaa lentokykyiseksi asti.
