Metsäaro
1 lajit
Metsäaro on yleensä lauhkealla vyöhykkeellä sijaitseva kasvillisuustyyppi, jossa kasvaa laajoja ruohostoja ja puita. Metsäaroa pidetäänkin eräänlaisena metsän ja aron välimuotona, ja sitä esiintyykin usein metsän ja aron välissä. Metsäaron sademäärän takia sen puusto koostuu hajanaisista yksittäisistä puista, mutta yhtenäistä metsäaluetta ei ole. Metsäaron sanotaankin muistuttavan jossain määrin myös trooppisen vyöhykkeen savannia. Se voi olla myös metsälaikkujen ja arolaikkujen mosaiikkimaista vuorottelua. Venäjällä metsäaro on aromaista kasvillisuutta, jossa metsää kasvaa vain muun muassa jokilaaksoissa ja rotkoissa.
Lauhkean vyöhykkeen metsäaro voi rajoittua joko havu-, seka- tai lehtimetsävyöhykkeeseen. Metsäarojen biodiversiteetti on suurempi kuin aroilla, joilla elää vähemmän sekä eläin- että kasvilajeja. Metsäarolla kasvaa aroille tyypillisten pohja- ja heinäisen kenttäkerroksen kasvien lisäksi toisinaan erittäin tiheä pensaskerros ja puustokerros.
Metsäaroa on esimerkiksi Itä-Euroopan lehtimetsien ja Ukrainan arojen välissä. Venäjältä tunnetaan esimerkiksi Permin lähellä oleva Kungurin metsäaro. Euraasian metsäaro ulottuu katkeamattomana vyöhykkeenä Karpaateilta Itä-Siperian Altaille asti. Ukrainassa lisäksi erillinen on Volynia–H’olmin metsäaro linjan H’olm–Lutsk–Žytomyr pohjoispuolella. Idempänä metsäaroa on muun muassa Etelä-Siperiassa ja Mongoliassa, jossa sijaitsee esimerkiksi Daurian metsäaro Mongolian-Mandzhurian aron pohjoisrajalla ja Selenge-Orkhonin metsäaro.
Myös Kanadassa ja Yhdysvaltain Pohjois-Dakotassa sijaitseva preerian ja pohjoisen havumetsän välissä aspen parkland on metsäaroa. Metsäaroa esiintyy myös Keski-Aasian vuorilla muun muassa Iranissa, Afganistanissa ja Balochistanissa. Iranissa pensasaroa on esimerkiksi Zagrosvuorilla.
Metsäaro on yleensä lauhkealla vyöhykkeellä sijaitseva kasvillisuustyyppi, jossa kasvaa laajoja ruohostoja ja puita. Metsäaroa pidetäänkin eräänlaisena metsän ja aron välimuotona, ja sitä esiintyykin usein metsän ja aron välissä. Metsäaron sademäärän takia sen puusto koostuu hajanaisista yksittäisistä puista, mutta yhtenäistä metsäaluetta ei ole. Metsäaron sanotaankin muistuttavan jossain määrin myös trooppisen vyöhykkeen savannia. Se voi olla myös metsälaikkujen ja arolaikkujen mosaiikkimaista vuorottelua. Venäjällä metsäaro on aromaista kasvillisuutta, jossa metsää kasvaa vain muun muassa jokilaaksoissa ja rotkoissa.
Lauhkean vyöhykkeen metsäaro voi rajoittua joko havu-, seka- tai lehtimetsävyöhykkeeseen. Metsäarojen biodiversiteetti on suurempi kuin aroilla, joilla elää vähemmän sekä eläin- että kasvilajeja. Metsäarolla kasvaa aroille tyypillisten pohja- ja heinäisen kenttäkerroksen kasvien lisäksi toisinaan erittäin tiheä pensaskerros ja puustokerros.
Metsäaroa on esimerkiksi Itä-Euroopan lehtimetsien ja Ukrainan arojen välissä. Venäjältä tunnetaan esimerkiksi Permin lähellä oleva Kungurin metsäaro. Euraasian metsäaro ulottuu katkeamattomana vyöhykkeenä Karpaateilta Itä-Siperian Altaille asti. Ukrainassa lisäksi erillinen on Volynia–H’olmin metsäaro linjan H’olm–Lutsk–Žytomyr pohjoispuolella. Idempänä metsäaroa on muun muassa Etelä-Siperiassa ja Mongoliassa, jossa sijaitsee esimerkiksi Daurian metsäaro Mongolian-Mandzhurian aron pohjoisrajalla ja Selenge-Orkhonin metsäaro.
Myös Kanadassa ja Yhdysvaltain Pohjois-Dakotassa sijaitseva preerian ja pohjoisen havumetsän välissä aspen parkland on metsäaroa. Metsäaroa esiintyy myös Keski-Aasian vuorilla muun muassa Iranissa, Afganistanissa ja Balochistanissa. Iranissa pensasaroa on esimerkiksi Zagrosvuorilla.
