Ruusukakadu (Eolophus roseicapilla, myös Cacatua roseicapilla) on Australian yleisin papukaijalintulaji. Ruusukakadu on ikään kuin australialainen versio pulusta. Räjähdysmäisesti levinneet jättiläismäiset parvet autioittavat viljelyksiä, sekoittavat liikennettä, taittavat painollaan antenneja ja kuorivat puhelin- ja sähkölinjojen eristepinnoitetta oikosulkuja aiheuttaen.
Ruusukakadu kasvaa noin 35 cm pitkäksi ja 270–400 gramman painoiseksi. Laji on pääasiassa vaaleanpunainen. Pään töyhtö on vaaleampaa sävyä kuin muu pää, selkä, vatsa ja siipien tyvet. Muut osat siivistä ja pyrstö ovat harmaat. Nokka on sarvenvärinen, iiris tummanruskea (koiras) tai punertava (naaras) ja koivet harmaat. Nuori lintu on väreiltään aikuista himmeämpi ja sen iiris on ruskea.
Ruusukakadu elää lähes koko Australiassa alle 1 250 metrin korkeudella merenpinnasta. Tasmaniassa se on harvalukuinen. Lajin esiintymisalueen laajuus on 1–10 miljoonaa neliökilometriä, ja sen populaation koko on yli viisi miljoonaa yksilöä. Lajista tunnetaan kolme alalajia: roseicapilla Länsi- ja Pohjois-Australiassa, albiceps Tasmaniassa ja Kaakkois-Australiassa ja kuhli Pohjois- ja Itä-Australiassa.
Ruusukakadut elävät kaikkialla metsäisillä savanneilla, eukalyptusmetsissä, rannoilla ja ruohostomailla. Ne ovat yleisiä myös taajamissa, puistoissa ja puutarhoissa. Tavallisesti ne liikkuvat pareittain tai pienissä parvissa, mutta toisinaan myös satojen yksilöiden parvissa. Ne ruokailevat maassa aamuisin ja iltaisin ja viettävät päivän helteisimmät tunnit puiden ja pensaiden suojassa.
Ruusukakadut syövät siemeniä, viljaa, juuria, lehtiä, silmuja sekä hyönteisiä ja niiden toukkia.
Ruusukakadu on yksiavioinen. Pesäpuu on tavallisesti vesistön rannalla kasvava eukalyptus. Ruusukakadu tekee pesänsä puunkoloihin, jotka se verhoaa eukalyptuksen lehdillä ja munii niiden päälle 2–5, yleisimmin kolme munaa. Haudonta-aika on 22–23 päivää ja molemmat puolisot hautovat. 6–8 viikon ikäisinä poikaset lähtevät pesästä ja emot ruokkivat niitä vielä pari-kolme viikkoa. 2–3 ensimmäistä elinvuottaan linnut viettävät suurissa parvissa.
