Galápagoksenjättiläiskilpikonna (Geochelone niger) on maakilpikonnien heimoon kuuluvan kilpikonnalaji, jota tavataan nimensä mukaisesti vain Galápagossaarilla. Se kuuluu maailman suurimpiin maakilpikonniin ja maailman pitkäikäisimpiin eläinlajeihin.
Galápagoksenjättiläiskilpikonnat ovat täysikasvuisina keskimäärin 1,2 metriä pitkiä ja jopa yli 300 kilogramman painoisia. Väritys vaihtelee alalajien kesken, mutta kilpikonnien kuori on vihreähkö tai ruskeahko, ja iho on joko vaaleanruskea tai vihreänruskea. Kilven muoto vaihtelee alalajeilla satulamaisesta kupolimaiseen.
Galápagoksenjättiläiskilpikonnia tavataan vain Galápagossaarilla, eli ne ovat endeemisiä. Jopa 250 000 kilpikonnaa asutti saaria niiden löytöhetkellä. Nykyään enää noin 15 000 on jäljellä. Sadekauden aikaan kilpikonnat oleilevat saarien alemmilla osilla, ja kun tulee kuiva kausi, ne siirtyvät takaisin ylemmäs.
Galápagoksenjättiläiskilpikonnat ovat kasvinsyöjiä. Ne syövät pääasiassa kaktuksia, ruohoja, lehtiä, hedelmiä ja köynnöskasveja.
Galápagoksenjättiläiskilpikonnat voivat olla pitkiäkin aikoja juomatta vettä, sillä ne saavat lähes kaiken tarvitsemansa veden ravinnosta (erityisesti opuntiakaktuksesta). Ne voivat olla myös yli vuoden hengissä ilman minkäänlaista nestettä, sillä niiden rasvan hajotessa syntyy vettä.
Kilpikonnat pariutuvat mihin aikaan vuodesta tahansa, vaikkakin huippukaudet ovat tammikuussa ja elokuussa. Kun kaksi paritteluvalmista koirasta kohtaa toisensa, ne nostavat jalkojansa, venyttävät kaulaansa ja avaavat suunsa ammolleen saadakseen toisen ehdokkaan peräytymään. Yleensä pienempi yksilö vetäytyy pois, mutta joskus ne purevat toisiaan päähän. Koiraat haistelevat ilmaa etsiessään naaraita, ja kun ne ovat tavanneet naaraan, ne koputtelevat päällänsä naaraan päätä. Parittelu voi kestää useita tunteja.
Pariutumisen jälkeen naaraat matkaavat jopa kilometrien päähän kuivalle hiekkakentälle. Pesän kaivaminen voi kestää muutamasta tunnista päiviin. Pesä on n. 30 cm:n syvyinen reikä, johon naaras laskee enintään 16 tennispallon kokoista kovakuorista munaa. Sitten naaras peittää reiän mudalla. Kivikkoisilla alueilla naaraat laskevat munat kallionhalkeamiin.
Poikanen syntyy 120–140 päivän kuluttua naaraan tiineyden alusta. Kuoriutumishetkellä poikanen voi painaa vain 80 grammaa ja olla 6 cm:n pituinen. Pesän lämpötila vaikuttaa sukupuoleen. Jos pesän lämpötila on viileämpi, tulee enemmän koiraita, ja jos pesä on lämpimämpi, tulee enemmän naaraita. Kun poikanen kuoriutuu, sen täytyy kaivaa itsensä ulos maasta. Se kestää enintään kuukauden.
Sukupuoli voidaan määrittää varmuudella vasta kilpikonnan saavuttaessa suunnilleen 15 vuoden iän. Sukukypsyys saavutetaan jo 20–25 vuoden iässä. Kilpikonna kasvaa hitaasti, se on täysikasvuinen noin 40 vuoden iässä. Parhaana lisääntymisikänä pidetään 60–90 ikävuotta.
