Isosiippa
Jättiläissiippa eli isosiippa (Myotis myotis) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Lajia esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa, Luoteis-Afrikassa ja Vähä-Aasiassa.
Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta suomenkielistä nimeä ”isosiippa”.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Va
Vanhat eläimetSo
Sosiaaliset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Mi
MigraatioTa
TalvihorrosTalvihorros eli hibernaatio tarkoittaa säänneltyä alilämpöisyyttä, jonka avulla eläimet voivat säästää energiaa talven ylitse. Talvihorr...
G
alkaaEp
Epäonnen saarnaajatLaji on Euroopan ja Vähän-Aasian kooltaan suurin lepakkolaji. Sen ruumiin pituus on 6,8–8,3 cm ja häntä 4,5–6 cm, ja sen massa on noin 25–40 g. Jättiläissiipan kyynärvarsi on 5,6–6,7 cm ja siipien leveys 40 cm. Turkin väritys on tumman hiekanvärinen yläruumiissa ja vaaleampi alaruumiissa.
Naaraat ja poikaset viihtyvät 50–2000 yksilön ryhmissä luolissa ja rakennuksien ullakoilla. Sen sijaan urosyksilöt elävät usein yksinään.
Jättiläissiipat tulevat sukukypsiksi toisena elinvuotenaan. Lepakot pariutuvat loppukesällä tai syksyllä, mutta hedelmöitys viivästytetään siten, että munasolu irtoaa vasta keväällä. Poikanen syntyy tavanomaisesti kesäkuussa ja naaras saa vain yhden jälkeläisen kerralla.
Ravinnoksi kelpaavat kovakuoriaiset, hyönteiset ja hämähäkit, jotka jättiläissiippa etsii maastosta. Jättiläissiippa suojautuu pöllöiltä matkimalla pistiäisten ääniä.