Erakkorastas (Catharus guttatus) on pohjoisamerikkalainen rastaisiin kuuluva varpuslintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetOs
Osittainen siirtolainenH
alkaaLinnun pituus on noin 17 cm, siipien kärkiväli 25–28,5 cm ja paino keskimäärin 27,8 g. Erakkorastas on kooltaan kuin satakieli ja muistuttaa pienikokoista laulurastasta, mutta alapuolen tumma täplitys keskittyy rintaan ja kurkkuun, kun se laulurastaalla jatkuu kupeille ja vatsaan saakka. Erakkorastaan pyrstö ja yläperä ovat punaruskeat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Lajista tunnetaan kahdeksan alalajia.
Vanhin rengastettu erakkorastas eli 8 vuotta 8 kuukautta vanhaksi. Lehmäturpiaali loisii myös erakkorastaan pesissä.
Erakkorastas on pohjoisamerikkalainen lintulaji, jonka lisääntymisaikainen esiintymisalue ulottuu läpi mantereen Alaskasta Newfoundlandiin ja Yhdysvaltojen koillisnurkkaan, ja etelässä Yhdysvaltain länsiosissa Kaliforniaan ja New Mexicoon. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Yhdysvaltain etelä- ja itäosissa, Meksikossa ja Keski-Amerikassa. Lajia tavataan satunnaisesti Länsi-Euroopassa. Lajin elinympäristön ala on 8,4 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on noin 56 miljoonaa yksilöä.
Erakkorastas elää pesimäaikana puhtaissa havumetsissä, paikoin havusekametsissä, aina 3,5 kilometrin korkeudelle vuoristossa. Se viihtyy myös taimikoissa ja soistuneissa korpimetsissä.
Hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat, syksyllä ja talvella myös marjat ja hedelmät.
Pesä on Kalliovuorten itäpuolella tavallisesti matalalla havupuun tai pensaan oksalla, Kalliovuorten länsipuolella se on usein maassa. Munia on 3–6, joita naaras hautoo keskimäärin 12 päivää. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta ja poikasia, jotka jättävät pesän usein lentokyvyttöminä 10–15 päivän ikäisinä. Normaalisti laji tekee kaksi pesyettä kesän aikana, joskus kolme.
