Hupputasku (Oenanthe monacha) on isokokoinen kivitaskun sukulainen.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenH
alkaaLinnun pituus on noin 17,5 cm, siipien kärkiväli 29,5–30,5 cm ja paino 18–23 g. Hupputasku on selvästi suurempi kuin kivitasku. Juhlapukuisen koiraan höyhenpuku on kaksivärinen: selkä, siivet, pyrstön keskiosa, rinta, kurkku, leuka ja kyljet ovat mustat, muut osat valkoisia. Naaras alapuolelta vaalean kermanvärinen, siivet tummanruskeat, selkä ja pää hiekanruskeat, yläperä valkoinen ja vaaleassa pyrstössä on tumma kärki ja keskusta.
Hupputasku elää Afrikan koilliskolkassa Egyptissä, Sudanissa ja Djiboutissa, sekä Aasian puolella Lähi-idässä, Arabian niemimaalla ja paikoin Pakistaniin ja Intian länsilaidalle asti. Kaikkialla sen esiintymisessä on laajoja aukkoja. Laji on paikkalintu, eikä sitä ei ole tavattu Suomessa.
Hupputaskun elinympäristöä ovat kuivat ja kuumat rotkot, laaksot ja kalliot. Paikoin se elää ihmisasutuksen seuralaisena aavikoiden kylissä ja kaupungeissa.
Laji on pääasiassa hyönteissyöjä, jolle kelpaavat myös muut selkärangattomat ja vähäisessä määrin siemenet.
Hupputaskun reviiri on suuri ja se puolustaa sitä muita hyönteissyöjälintuja vastaan. Pesintä tunnetaan varsin huonosti. Yksi pesä sijaitsi töyräässä syvällä onkalossa, toisinaan se on rakennuksen kolossa.
