Canis lupus signatus on joidenkin tutkijoiden ehdottama suden alalaji. Sitä tavataan osissa Espanjaa ja Portugalia.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Vi
ViviparousMa
MaanpäällinenKu
Kursorinen eläinVä
VäijytyspetoJa
Jahtaava petoeläinVa
Vanhat eläimetRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
La
Laumassa metsästävätNo
NomadiYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenI
alkaaC. l. signatus on kooltaan hieman pienempi kuin suden muut alalajit Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Urokset painavat 35-40 kg ja naaraat 25-30 kg. Ruumiin pituus on 100-130 cm ja korkeus 70-80 cm. Turkin väri on kesäisin harmahtava ja talvisin punertavampi tai ruskeampi. Niiden hännässä, selässä ja etujaloissa on alalajille tyypilliset mustat kuviot. Ylähuulissa ja poskissa on valkoista. Silmät ovat väriltään tavallisesti vaaleankeltaiset.
C. l. signatuksen historiallinen levinneisyysalue käsitti lähes koko Iberian niemimaan. Nykyisin niitä tavataan Espanjan pohjoisosissa Kastilia ja Leónin, Galician ja Asturian alueilla, sekä rajan toisella puolella Portugalin pohjoisosissa. Muutamia pieniä ja eristyksissä olevia kantoja on myös Espanjan Sierra Morenan alueella Jaénin ja Córdoban maakunnissa. Joidenkin laumojen on mainittu siirtyneen Guadalajaran, Madridin ja Teruelin alueille.
Alalajin elinympäristö käsittää ihmisten harvaan asuttamia alueita, joilla esiintyy sen saaliseläimiä ja suojapaikkoja ihmisiltä.
Alaljin yksilöt muodostavat useimmiten pieniä laumoja, joissa saattaa korkeimmillaan olla 10 yksilöä. Joskus laumoihin kuuluu kuitenkin vain susipari jälkikasvuineen. Laumaa johtaa hallitseva lisääntyvä pari. Sudet saalistavat ravinnokseen esimerkiksi saksanhirviä, metsäkauriita, villisikoja ja jäniksiä. Ihmisten toiminnan leviämisen mukana luonnollinen saaliseläinkanta on vähentynyt, mikä on johtanut esimerkiksi tapaan etsiä ravintoa ihmisten jätteistä. Sudet tappavat myös kotieläimiä, kuten lampaita ja karjaa.
Lisääntymiskausi sijoittuu tammikuun ja maaliskuun välille. Pennut syntyvät 63 päivän päästä yleensä aamusta. Pienet pennut ovat hyvin avuttomia ja ne pysyttelevät pesässään ensimmäiset 3–4 elinviikkoaan. Pesä rakennetaan aina vedenlähteen tuntumaan. Maidosta vieroittamiseen kuluu 45-50 päivää, jonka jälkeen poikasia ruokkivat koko lauman jäsenet. Sukukypsiksi sudet kasvavat 22 kuukauden ikäisinä. Luonnossa ne elävät noin kahdeksan vuotta ja vankeudessa 16 vuotta.