Kenttäkerttunen (Acrocephalus agricola) on kerttusiin kuuluva lintulaji. Se on Suomessa hyvin harvinainen mutta lähes vuosittainen harhailija.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Mi
MigraatioP
alkaaLinnun pituus on noin 13 cm, siipien kärkiväli 15-17,5 cm ja paino 7,5-13 g, keskimäärin noin 10 g. Muistuttaa lähinnä viitakerttusta. Päänkuviot voimakkaammat, selkäpuoli ruskeampi, silmä vaalea. Hyvin vaikea erottaa tästä ja muista kerttuslajeista maastossa. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Kenttäkerttunen esiintyy itäisimmästä Euroopasta Keski-Aasiaan Kiinan rajoille saakka. Etelässä esiintymisen raja on Himalajan ja Pamirin vuoristot, pohjoisessa lähellä 60. leveyspiiriä. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Intian niemimaalla sekä Pakistanista Nepaliin. Suomessa laji oli tavattu 37 kertaa vuoden 2005 loppuun mennessä, ensihavainnon ollessa 5.6.1980.
Lajin esiintymisalueen laajuus on 1–10 miljoonaa neliökilometriä, Euroopassa elää 930 000–1 800 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.
Kenttäkerttunen elää sisämaan vesistöjen rannoilla etupäässä järviruoko-, osmankäämi-, pujo-, paju- ja tamariskitiheiköissä. Muuttoaikoina lajia voi tavata myös merensaaristossa.
Kenttäkerttusen ravinto koostuu pääosin hyönteisistä ja muista pienistä selkärangattomista.
Pesä sijaitsee tavallisesti järviruoko- tai pujokasvustossa lähellä maata, tai joskus veden yllä. Se on sylinterimäinen kuppi, se on rakennettu lehdistä ja korsista ja kiinnitetty 2-8 pystykorteen. Naaras munii 3-6 munaa, keskimäärin 4,6. Muna painaa noin 1,5 g. Haudonta-aika on noin 12 päivää ja molemmat emot osallistuvat hautomiseen. Poikasia ruokkivat molemmat emot.