Ruokavalio
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Kolossikalmari (Mesonychoteuthis hamiltoni) on mustekala, jonka uskotaan olevan kalmarilajeista suurin ja samalla suurin nykyisistä selkärangattomista eläimistä. Siitä on saatu vain muutama näyte, mutta pituuden arvioidaan olevan enimmillään noin...
Geoduck (Panopea generosa) on koillisen Tyynenmeren rannikolla esiintyvä suurikokoinen, merenpohjaan kaivautuva simpukkalaji. Varttunut geoduck elää pohjamudassa metrin syvyydessä. Sieltä työntyy ylös pohjan pintaan simpukan vahva kaksiputkinen...
Grönlanninvalas (Balaena mysticetus) on pohjoisilla merialueilla elävä suurikokoinen hetulavalaslaji.
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) on pienikokoinen, ensisijaisesti sisävesissä elävä simpukkalaji. Se on levinnyt vieraslajina moniin luontaisen elinalueensa ulkopuolella sijaitseviin vesistöihin, ja sitä pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä...
Tridacna gigas on suurin jättiläissimpukkalaji. Niitä pidetään joskus suurissa meriakvaarioissa, mutta ne eivät kestä kovin hyvin kuljetusta ja kasvavat niin suuriksi ja lisäksi nopeasti (jopa sentin kuukaudessa), että harvassa kotiakvaariossa on...
Afrikankynsisammakko eli kynsisammakko (Xenopus laevis) on vedessä lähes koko elämänsä viettävä sammakko. Sadekautena se nousee maalle ja kuivan kauden koittaessa kynsisammakko kaivautuu mutaan odottamaan sateita. Kynsisammakkonaaras kasvaa jopa 13...
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Mustavalas eli pohjanmustavalas (Eubalaena glacialis) on silovalaisiin kuuluva uhanalainen valaslaji. Niitä on jäljellä noin 350 yksilöä Pohjois-Atlantilla.
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Etelänmustavalas (Eubalaena australis) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä valaslaji. Laji on nykyään toipumassa sitä verottaneesta pyynnistä. Etelänmustavalaat syövät eläinplanktonia ja vaeltavat etelästä pohjoiseen vuodenaikojen mukaan....
Täpläsalamanteri (Ambystoma maculatum) on Ambystoma-sukuun kuuluva pyrstösammakkolaji. Se liikkuu enimmäkseen öisin ja oleskelee päivisin maan alla.
Norppa eli kiehkuraishylje (Pusa hispida, aiemmin Phoca hispida) on suhteellisen pienikokoinen hyljelaji, joka elää pohjoisilla alueilla ja lisääntyy jäällä.
Lapasorsa (Spatula clypeata) on sorsalintu.
Atlantinsinisimpukka (Mytilus edulis) on sinisimpukoiden (Mytilidae) heimoon ja sinisimpukoiden (Mytilus) sukuun kuuluva merivesissä elävä nilviäislaji. Se on tärkeä laji kaupallisesti ja vesiviljelyn kannalta, koska sen käyttö ravintona on...
Alppivesilisko (Triturus alpestris) on Keski-Euroopassa yleisenä elävä pyrstösammakkolaji. Siitä on aiemmin käytetty myös nimeä vuoristolisko.Alppivesilisko kasvaa 6–12 cm pitkäksi. Se on päältä musta tai ruskea, joskus hieman sinertävä ja...
Japaninmustavalas (Eubalaena japonica) on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu silovalaslaji, joka elää pohjoisessa Tyynessämeressä. Japanilaiset metsästivät lajia 1500-luvun lopulta asti, ja eurooppalaiset ja amerikkalaiset aloittivat metsästyksen...
Laivamato (Teredo navalis) on matomainen simpukka, joka käyttää ravinnokseen puuta. Laivamato on tunnettu erityisesti siitä, että se tuhoaa puisia laivanhylkyjä ja muita merivedessä olevia puisia rakenteita.Laivamadon kuoret ovat kehittyneet...
Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on kirkkaiden, virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji, jonka alkuperäinen levinneisyys kattaa laajoja alueita pohjoisesta pallonpuoliskosta. Raakku on sekä Suomessa että...
Vesilisko (uusi nimiehdotus manteri, Lissotriton vulgaris, ent. Triturus vulgaris) on vesiliskojen heimoon kuuluva sammakkoeläin. Se on yksi viidestä Suomessa elävästä sammakkoeläinlajista.
Pikkuflamingo (Phoenicopterus minor, syn. Phoeniconaias minor) on flamingolintulaji.
Dolfiini (Coryphaena hippurus) eli mahi-mahi on suuri trooppisten merialueiden ahvenkala. Amerikkaan purjehtineet espanjalaiset löytöretkeilijät antoivat sille nimen dorado, kultainen.
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Jättiläissiipikotilo (Lobatus gigas) on suurikokoinen meressä elävä kotilo, jota kerätään ravinnoksi Karibialla.
Kalliotöyhtöpingviini eli etelänkalliotöyhtöpingviini (Eudyptes chrysocome) on kultatöyhtöpingviinin lähisukulainen.Kalliotöyhtöpingviinit kasvavat 55 sentin pituuteen. Ne ovat väritykseltään pääosin mustavalkoisia ja niillä on pitkät, töyhtömäiset,...
Myrskylintu (Fulmarus glacialis) on Atlantin lintu, joka on tavattu Suomesta noin 30 kertaa, yleensä kuolleena tai siipirikkona. Se on huono kävelemään, mutta loistava lentäjä ja uimari.
Sinitäplätursas (Hapalochlaena maculosa) on pienikokoinen mutta myrkyllinen mustekala, joka elää Australian eteläisellä rannikoilla. Sinitäplätursaan vaipan pituus on noin 5 cm ja lonkerot 10 cm, ja se painaa alle 30 g. Sen selkäpuoli on epätasaisen...
Pohjankiisla (Uria lomvia) on Suomessa erittäin harvinainen lintu.
