Ulappakeiju (Pelagodroma marina) on pieni ulappalintujen lahkoon kuuluva avomerilintu.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
Liitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioW
alkaaLinnun pituus on 19–21 cm ja siivenkärkien väli 41–44 cm. Ulappakeiju on Euroopan ja Välimeren alueen ainoa keiju, jonka alapuoli on valkea. Se on muodoltaan etelänkeijumainen (Oceanites oceanicus) mutta on hieman suurempi, ja sen nokka ja jalat ovat pitemmät. Sen siivet ovat suuret, pitkät ja leveät keskeltä. Pyrstö sekä siivet päältä ovat mustahkot, ja ne erottuvat hyvin harmaasta selästä, päälaesta, vaaleanharmaasta peitinhöyhenkentästä ja harmaanvalkoisesta yläperästä. Tummaa naamaria ympäröi valkea. Selän harmaa ulottuu alas rinnansivuille.
Lajin pesimäalueen laajuudeksi on arvioitu 50 000–100 000 neliökilometriä ja yksilömääräksi koko maailmassa 2 000 000 lintua. Latham kuvaili lajin holotyypin Río de la Platan suulta 1790.
Se pesii Australiassa Heard ja McDonaldinsaarilla, Uudessa-Seelannissa, Saint Helenalla, Uruguayssa, Espanjassa ja Portugalissa Selvagenssaarilla satojentuhansien yksilöiden voimin. Kap Verdellä laji pesii kolmella saarella, joiden kannan koko on 5 000–10 000 paria. Kanariansaarilla pesii pieni 24–30 parin populaatio.
Laji on myös ennen pesinyt Ranskan eteläisillä ja antarktisilla alueilla.
Ulappakeijun pesäkolosta kuuluu ontto, kumea, rauhallisesti toistettu ”koo, koo, koo,...”, johon voi joskus sekoittua myös kitiseviä, ohuita ”kji”-ääniä.
Lintua nähdään harvoin merellä, ja se käy maakolossa sijaitsevassa pesässään vain öisin. Se seuraa delfiiniparvia ja liitää matalalla vedenpinnan päällä jäykin siivin ja polkee vedenpintaa pitkillä jaloillaan.
Pari kaivaa itse pesäonkalon pehmeään maahan. Naaras munii yhden munan, Kap Verdellä tammi-maaliskuussa ja Kanariansaarilla maalis-huhtikuussa. Poikaset lähtevät pesästä kahdeksan-kymmenen viikon ikäisinä.
