Kanadansirri (Calidris pusilla) on arktisen alueen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linné 1766.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ni
NilviäissyöjäVe
VermivorousMa
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioS
alkaaLinnun pituus on 13–15 senttimetriä, siipien kärkiväli 34–37 senttimetriä ja paino 20–31 grammaa. Pieni sirri, jolla on mustat jalat ja suora musta nokka. Eroina pikkusirriin on yläpuolen kellan- tai okranruskea sävy. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Pesii Kanadan ja Alaskan tundralla. Maailman populaation koko on noin 3,5 miljoonaa yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Se on muuttolintu, joka talvehtii laajalla alalla Etelä-Amerikan rannikoilla ja Länsi-Intian saaristossa. Lajia ei ole tavattu Suomessa vuoteen 2006 mennessä.
Arktisen alueen rannikot, vuorovesirannat ja dyynit, sekä sisämaan järvien, jokien ja muiden kosteikkojen tuntumassa.
Pääasiallinen ravinto on hyönteiset ja nilviäiset.
Koiras rapsuttaa maahan muutamia pesäkoloja, joista naaras valitsee yhden ja munii siihen 4 munaa. Molemmat puolisot osallistuvat haudontaan, joka kestää 18–22 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia ja etsivät itse ruokansa. Naaras jättää muutaman päivän ikäiset poikaset koiraan hoidettavaksi ja lähtee syysmuutolle. Poikaset oppivat lentämään noin 19 päivän ikäisinä.