Partakorppikotka
1 lajit
Partakorppikotka (Gypaetus barbatus) on Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa elävä suurikokoinen korppikotka.
Partakorppikotka on jakautunut kolmeen eri alalajiin: nimialalaji barbatus elää Pohjois-Afrikassa, alalaji aureus Pyreneillä, Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa, sekä pienikokoisin alalaji meridionalis pesii pienillä alueilla eteläisimmässä ja itäisimmässä Afrikassa, sekä ehkä myös Arabian niemimaan lounaiskulmassa. Suomessa lajia ei ole tavattu. Lajin elinympäristön ala on 110 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 10 000 – 100 000 yksilöä.
Partakorppikotka pesii rotkojen, laaksojen ja erikorkuisten huippujen pirstomissa jyrkissä vuoristoalueissa. Alueella on myös oltava tiheä kanta gemssejä, mufloneita tai vuorikauriita. Sudet, ilvekset, kotkat ja muut petoeläimet ovat myös välttämättömiä naapureita, sillä niiltä partakorppikotka voi saada saalisjätteitä. Euroopassa pesimäalueet sijaitsevat noin 1 000–2 000 metrin korkeudella merenpinnasta.
Partakorppikotka (Gypaetus barbatus) on Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa elävä suurikokoinen korppikotka.
Partakorppikotka on jakautunut kolmeen eri alalajiin: nimialalaji barbatus elää Pohjois-Afrikassa, alalaji aureus Pyreneillä, Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa, sekä pienikokoisin alalaji meridionalis pesii pienillä alueilla eteläisimmässä ja itäisimmässä Afrikassa, sekä ehkä myös Arabian niemimaan lounaiskulmassa. Suomessa lajia ei ole tavattu. Lajin elinympäristön ala on 110 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 10 000 – 100 000 yksilöä.
Partakorppikotka pesii rotkojen, laaksojen ja erikorkuisten huippujen pirstomissa jyrkissä vuoristoalueissa. Alueella on myös oltava tiheä kanta gemssejä, mufloneita tai vuorikauriita. Sudet, ilvekset, kotkat ja muut petoeläimet ovat myös välttämättömiä naapureita, sillä niiltä partakorppikotka voi saada saalisjätteitä. Euroopassa pesimäalueet sijaitsevat noin 1 000–2 000 metrin korkeudella merenpinnasta.
