Unkari
728 lajit
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Sijainti ja fyysinen maantiede
Unkari on sisämaavaltio, jonka pinta-ala on 93 028 neliökilometriä. Maan rajojen pituus on yhteensä 2 158 km. Sen naapurimaat ovat lännessä Slovenia ja Itävalta, pohjoisessa Slovakia, koillisessa Ukraina, kaakossa Romania sekä etelässä Serbia ja Kroatia.
Unkari voidaan jakaa kolmeen topografisesti poikkeavaan osaan. Tonavan itäpuolella on laaja Iso Unkarin alanko eli Alföld ja länsipuolella kukkulainen Transdanubia, johon kuuluu lisäksi Pieni Unkarin alanko, Kisalföld. Kolmannen topografisen alueen muodostavat pohjoisen vuoristot, joihin kuuluvat maan korkeimmat vuoret. Suurin osa Unkarista on alankoa, ja Alföld ja Kisalföld peittävät maan pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa.
Unkarin pisin joki on Tonavan sivujoki Tisza, jonka altaaseen myös Iso Unkarin alanko on muodostunut. Tonava on maan toiseksi pisin joki, ja seuraavaksi pisimmät joet ovat Rába ja Dráva. Unkarin alueella Tonava tekee mutkan, ja joki jatkaa virtaustaan etelään. Pääosa Unkarin järvistä on melko pieniä, mutta Balaton on koko Keski-Euroopan suurin järvi. Unkarin toiseksi suurin järvi on Itävallan rajalla sijaitseva Neusiedlerjärvi.
Ilmasto
Unkarissa on verrattain kuiva mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä lämpimät kesät ja suhteellisen kylmät talvet. Budapestissä tammikuun keskimääräinen alin lämpötila on −4 °C, heinäkuun keskimääräinen ylin 26,5 °C.Keskimääräinen vuoden sademäärä on 650 mm. Auringonpaistetta saadaan vuodessa 1 900–2 500 tuntia, lukema on Euroopan korkeimpia. Suurimmat sademäärät ajoittuvat alkukesään ja tulevat usein rajujen ukkoskuurojen muodossa. Talvella maassa on lumipeite tyypillisesti 30–40 päivän ajan.
Luonto
Unkarin kasvillisuus on monipuolista maan vaihtelevuuden takia. Ylängöillä kasvaa tammen, pyökin, saarnen ja muiden jalojen lehtipuiden, sekä kuusen ja männyn muodostamia sekametsiä. Alavilla seuduilla on lännessä enimmäkseen lehtimetsää, kuivassa idässä myös pienialaisia puistomaisia aroja, joilla kasvaa siellä täällä tammia ja lehmuksia. Unkarissa elää noin 45 000 eläinlajia ja 2 200 kasvilajia.
Kasvisto ja eläimet
Melkein viidesosa maasta on metsää, vaikkakin vain 10 prosenttia on luonnostaan metsää. Unkarissa asuu noin 2 200 kukkivaa kasvilajia, ja topografiansa ja siirtymäkauden ilmastonsa vuoksi monia niistä ei tavallisesti esiinny tällä leveysasteella. Suuri osa esimerkiksi Villányin ja Mecsekin kukkuloiden eteläisen Transdanubian kasveista esiintyy yleensä vain Välimeren ympäristössä. Unkarilainen kasvitieteilijä Viktor Janka löysi ja kasvitieteellisesti nimesi vuonna 1867 Villányvuorten Szársomlyómäeltä ennestään tieteelle tuntemattoman kasvin Colchicum hungaricum, josta käytetään suomenkielistä nimitystä unkarinmyrkkylilja (ilmeisesti joskus myös "unkarilainen krookus", vaikkei tätä sahramien eli Crocus-sukuun luetakaan). Lajin taksonominen asema on epäselvä ja se sijoitetaan joskus lajiin Colchicum doerfleri. Laji kuuluu varhaisimmin keväällä kukkiviin kasvilajeihin Unkarissa.lähde tarkemmin?
Itäisen tasangon Hortobágyin alueella on monia kasveja, joita tavallisesti esiintyy merenrannalla, ja Nyírségin alue on kuuluisa niittykukista.
Gemenc-metsä Tonavalla, lähellä Szekszárdia, Pieni Balaton Transdanubian keskustassa ja Tisza-joen selkävesi Kecskemétistä itään ovat tärkeitä kosteikkoja. Suurin osa maan metsien puista on lehtipuita, kuten pyökkiä, tammia ja koivuja, ja vain pieni osa on kuusia. Unkarin alueen kasvistossa on 1400-luvulta lähtien todettu yli 250 uutta tulokaslajia, joista lähes 70 pidetään ei-toivottavina vieraslajeina. Monet tällaiset kasvit ovat monivuotisia yrttejä, jotka ovat hitaasti syrjäyttäneet joitain alkuperäislajistoa.
Historiallisesti Unkari on ollut toiseksi suurin paprikain toimittaja Yhdysvaltoihin huolimatta siitä tosiasiasta, että siitä valmistettu mauste ei ole maan kotoperäisestä kasvista peräisin oleva tuote, vaan paprikat ovat alun perin amerikkalaisia kasveja. Unkarilaisella paprikalla on tunnistettava maku ja sillä on suuri kysyntä Euroopassa, jossa sitä käytetäänkin mausteena enemmin kuin väriaineena.
Unkarissa on melko vähän suurnisäkkäitä. Susia ja ilveksiä on jonkun verran, ja karhuja vaeltaa alueelle joskus pohjoisesta ja kultasakaaleja etelästä. Saksanhirvet ja metsäkauriit ovat yleisiä, ja istutettuja kuusipeuroja elää joillakin metsästysalueilla. Mufloni on myös istutettu laji. Villisika on yleinen koko maassa, uudelleen maahan tuotu euroopanmajavia pärjää hyvin, ja rusakkoja on erityisesti itäosien tasangoilla.
Unkari on merkittävää lintualuetta, ja sillä maa sijaitsee lintulajiston risteyspaikalla. Unkarissa tavataan monia Pohjois-Euroopan ja Välimeren seudun lajeja, mutta myös monia läntisiä ja itäisiä lajeja. Esimerkiksi pustalla elävät keisarikotka ja aavikkohaukka ovat itäisiä lajeja. Yleisiä maaseudun lintulajeja ovat muun muassa jalohaikara, kattohaikara, ruskosuohaukka, käki, töyhtökiuru, etelänsatakieli ja rastaskerttunen.
Unkarin joissa ja järvissä on rikas kalakanta. Tyypillisiä kaloja ovat mm. lahna, toutain, siika, ahven, särki, kivennuoliainen, jokibarbi, karppi, monni ja hauki.
Unkarissa on kymmenen kansallispuistoa, 35 maisemansuojelualuetta ja 145 luonnonsuojelualuetta. Kansallispuistojen pinta-ala on yhteensä 175 000 hehtaaria. Suurin, vanhin ja tunnetuin niistä on Hortobágyn kansallispuisto, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Se on myös Euroopan suurin pustaheinikon suojelualue.
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Sijainti ja fyysinen maantiede
Unkari on sisämaavaltio, jonka pinta-ala on 93 028 neliökilometriä. Maan rajojen pituus on yhteensä 2 158 km. Sen naapurimaat ovat lännessä Slovenia ja Itävalta, pohjoisessa Slovakia, koillisessa Ukraina, kaakossa Romania sekä etelässä Serbia ja Kroatia.
Unkari voidaan jakaa kolmeen topografisesti poikkeavaan osaan. Tonavan itäpuolella on laaja Iso Unkarin alanko eli Alföld ja länsipuolella kukkulainen Transdanubia, johon kuuluu lisäksi Pieni Unkarin alanko, Kisalföld. Kolmannen topografisen alueen muodostavat pohjoisen vuoristot, joihin kuuluvat maan korkeimmat vuoret. Suurin osa Unkarista on alankoa, ja Alföld ja Kisalföld peittävät maan pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa.
Unkarin pisin joki on Tonavan sivujoki Tisza, jonka altaaseen myös Iso Unkarin alanko on muodostunut. Tonava on maan toiseksi pisin joki, ja seuraavaksi pisimmät joet ovat Rába ja Dráva. Unkarin alueella Tonava tekee mutkan, ja joki jatkaa virtaustaan etelään. Pääosa Unkarin järvistä on melko pieniä, mutta Balaton on koko Keski-Euroopan suurin järvi. Unkarin toiseksi suurin järvi on Itävallan rajalla sijaitseva Neusiedlerjärvi.
Ilmasto
Unkarissa on verrattain kuiva mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä lämpimät kesät ja suhteellisen kylmät talvet. Budapestissä tammikuun keskimääräinen alin lämpötila on −4 °C, heinäkuun keskimääräinen ylin 26,5 °C.Keskimääräinen vuoden sademäärä on 650 mm. Auringonpaistetta saadaan vuodessa 1 900–2 500 tuntia, lukema on Euroopan korkeimpia. Suurimmat sademäärät ajoittuvat alkukesään ja tulevat usein rajujen ukkoskuurojen muodossa. Talvella maassa on lumipeite tyypillisesti 30–40 päivän ajan.
Luonto
Unkarin kasvillisuus on monipuolista maan vaihtelevuuden takia. Ylängöillä kasvaa tammen, pyökin, saarnen ja muiden jalojen lehtipuiden, sekä kuusen ja männyn muodostamia sekametsiä. Alavilla seuduilla on lännessä enimmäkseen lehtimetsää, kuivassa idässä myös pienialaisia puistomaisia aroja, joilla kasvaa siellä täällä tammia ja lehmuksia. Unkarissa elää noin 45 000 eläinlajia ja 2 200 kasvilajia.
Kasvisto ja eläimet
Melkein viidesosa maasta on metsää, vaikkakin vain 10 prosenttia on luonnostaan metsää. Unkarissa asuu noin 2 200 kukkivaa kasvilajia, ja topografiansa ja siirtymäkauden ilmastonsa vuoksi monia niistä ei tavallisesti esiinny tällä leveysasteella. Suuri osa esimerkiksi Villányin ja Mecsekin kukkuloiden eteläisen Transdanubian kasveista esiintyy yleensä vain Välimeren ympäristössä. Unkarilainen kasvitieteilijä Viktor Janka löysi ja kasvitieteellisesti nimesi vuonna 1867 Villányvuorten Szársomlyómäeltä ennestään tieteelle tuntemattoman kasvin Colchicum hungaricum, josta käytetään suomenkielistä nimitystä unkarinmyrkkylilja (ilmeisesti joskus myös "unkarilainen krookus", vaikkei tätä sahramien eli Crocus-sukuun luetakaan). Lajin taksonominen asema on epäselvä ja se sijoitetaan joskus lajiin Colchicum doerfleri. Laji kuuluu varhaisimmin keväällä kukkiviin kasvilajeihin Unkarissa.lähde tarkemmin?
Itäisen tasangon Hortobágyin alueella on monia kasveja, joita tavallisesti esiintyy merenrannalla, ja Nyírségin alue on kuuluisa niittykukista.
Gemenc-metsä Tonavalla, lähellä Szekszárdia, Pieni Balaton Transdanubian keskustassa ja Tisza-joen selkävesi Kecskemétistä itään ovat tärkeitä kosteikkoja. Suurin osa maan metsien puista on lehtipuita, kuten pyökkiä, tammia ja koivuja, ja vain pieni osa on kuusia. Unkarin alueen kasvistossa on 1400-luvulta lähtien todettu yli 250 uutta tulokaslajia, joista lähes 70 pidetään ei-toivottavina vieraslajeina. Monet tällaiset kasvit ovat monivuotisia yrttejä, jotka ovat hitaasti syrjäyttäneet joitain alkuperäislajistoa.
Historiallisesti Unkari on ollut toiseksi suurin paprikain toimittaja Yhdysvaltoihin huolimatta siitä tosiasiasta, että siitä valmistettu mauste ei ole maan kotoperäisestä kasvista peräisin oleva tuote, vaan paprikat ovat alun perin amerikkalaisia kasveja. Unkarilaisella paprikalla on tunnistettava maku ja sillä on suuri kysyntä Euroopassa, jossa sitä käytetäänkin mausteena enemmin kuin väriaineena.
Unkarissa on melko vähän suurnisäkkäitä. Susia ja ilveksiä on jonkun verran, ja karhuja vaeltaa alueelle joskus pohjoisesta ja kultasakaaleja etelästä. Saksanhirvet ja metsäkauriit ovat yleisiä, ja istutettuja kuusipeuroja elää joillakin metsästysalueilla. Mufloni on myös istutettu laji. Villisika on yleinen koko maassa, uudelleen maahan tuotu euroopanmajavia pärjää hyvin, ja rusakkoja on erityisesti itäosien tasangoilla.
Unkari on merkittävää lintualuetta, ja sillä maa sijaitsee lintulajiston risteyspaikalla. Unkarissa tavataan monia Pohjois-Euroopan ja Välimeren seudun lajeja, mutta myös monia läntisiä ja itäisiä lajeja. Esimerkiksi pustalla elävät keisarikotka ja aavikkohaukka ovat itäisiä lajeja. Yleisiä maaseudun lintulajeja ovat muun muassa jalohaikara, kattohaikara, ruskosuohaukka, käki, töyhtökiuru, etelänsatakieli ja rastaskerttunen.
Unkarin joissa ja järvissä on rikas kalakanta. Tyypillisiä kaloja ovat mm. lahna, toutain, siika, ahven, särki, kivennuoliainen, jokibarbi, karppi, monni ja hauki.
Unkarissa on kymmenen kansallispuistoa, 35 maisemansuojelualuetta ja 145 luonnonsuojelualuetta. Kansallispuistojen pinta-ala on yhteensä 175 000 hehtaaria. Suurin, vanhin ja tunnetuin niistä on Hortobágyn kansallispuisto, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Se on myös Euroopan suurin pustaheinikon suojelualue.
