Biomi
Jääkarhu (Ursus maritimus) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisella alueella tavattava karhulaji. Se on suurin karhu ja suurin maalla elävä lihansyöjä. Maailmassa elää nykyisin arviolta 26 000 jääkarhua.Jääkarhun turkki on kokonaan valkoinen....
Komodonvaraani eli jättiläisvaraani (Varanus komodoensis) on varaaneihin kuuluva matelija ja maailman suurin lisko. Tämä harvinainen matelija kasvaa 2–3 metrin pituiseksi ja painaa 70–160 kiloa.Naaras munii heinä–elokuussa 15–30 munaa syvään...
Valkopäämerikotka (Haliaeetus leucocephalus), josta puhekielessä käytetään myös nimityksiä amerikankotka ja kaljupääkotka, on pääasiassa Pohjois-Amerikan mantereella elävä päiväpetolintu, joka tunnetaan ehkä parhaiten Yhdysvaltain kansallislintuna....
Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h. Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on...
Suistokrokotiili (Crocodylus porosus) on Kaakkois-Aasiassa ja Australian pohjoisosissa elävä suurikokoinen matelija. Se on massansa perusteella kaikista nykyään elävistä matelijoista suurin. Sitä pidetään yhtenä vaarallisimmista eläimistä, ja sen...
Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji. Se on mursujen heimon (Odobenidae) ainoa jäljellä oleva laji, ja se jaetaan kahteen alalajiin: tyynenmerenmursuun ja atlantinmursuun.Mursu voi kasvaa yli kolmen...
Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.
Mississippinalligaattori eli amerikanalligaattori (Alligator mississippiensis) on suurin alligaattorilaji. Sen pituus on noin 3 m koirailla, naarailla vähemmän, mutta pisin tavattu yksilö on ollut 5,8 m pitkä. Sillä on vaalea vatsa, jossa ei ole...
Keisaripingviini (Aptenodytes forsteri) on suurin pingviinilaji. Lajin nimesi George Robert Gray vuonna 1844 Johann Reinhold Forsterin kunniaksi.
Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus) on Amerikasta kotoisin oleva, peurojen alaheimoon kuuluva hirvieläinlaji. Se elää ihmisen siirtämänä vieraslajina ainakin Karibialla, Suomessa, Tšekissä ja Uudessa-Seelannissa. Laji...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Niilinkrokotiili (Crocodylus niloticus) on yksi Afrikassa elävästä kolmesta krokotiilista ja toiseksi suurin krokotiililaji. Suurin on suistokrokotiili (Crocodylus porosus). Koska niilinkrokotiilin tiedetään syöneen myös ihmisiä, on sitä sekä...
Merisaukko (Enhydra lutris) on maailman pienin merinisäkäs. Sen hampaat, kallo ja turkki kertovat sopeutumisesta merielämään ja merestä saatavaan ravintoon.Merisaukosta on käytetty myös seuraavia tieteellisiä nimiä, mutta ne ovat vääriä ja...
Amerikankrokotiili (Crocodylus acutus) on suurikokoinen krokotiililaji. Se on Amerikan tunnetuimpia krokotiililajeja.lähde?
Geoduck (Panopea generosa) on koillisen Tyynenmeren rannikolla esiintyvä suurikokoinen, merenpohjaan kaivautuva simpukkalaji. Varttunut geoduck elää pohjamudassa metrin syvyydessä. Sieltä työntyy ylös pohjan pintaan simpukan vahva kaksiputkinen...
Kottarainen (Sturnus vulgaris) on varpuslintu, joka kuuluu kottaraisten heimoon.
Agakonna eli jättikonna (Rhinella marina, aik. Bufo marinus) on maailman suurin konnalaji. Suurin punnittu agakonna painoi 2,7 kiloa, joten kyseessä oli samalla maailman suurin sammakko.Agakonnaa on tarkoituksella levitetty uusiin elinympäristöihin...
Amerikanharmaahaikara (Ardea herodias) on amerikkalainen haikaralaji, joka muistuttaa paljon harmaahaikaraa.
Andienkondori (Vultur gryphus) on maailman kookkaimpia lentotaitoisia lintuja. Se elää vankeudessa ainakin 60-vuotiaaksi. Se on Chilen, Kolumbian, Bolivian ja Ecuadorin kansallislintu.
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Merileopardi eli leopardihylje (Hydrurga leptonyx) on Eteläisessä jäämeressä elävä varsinaisiin hylkeisiin kuuluva hyljelaji. Se voi kasvaa jopa 3,5 metrin pituiseksi. Merileopardit saalistavat krilliäyriäisiä, kalaa, kalmareita, pingviinejä ja...
Amerikansaukko eli kanadansaukko (Lontra canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, osittain vedessä elävä nisäkäs, joka tunnetaan leikkisästä käytöksestään. Se on eräs suurikokoisimmista lajeista amerikansaukkojen suvussa ja näätäeläinten...
Amerikantylli (Charadrius vociferus) on amerikkalainen kahlaaja. Lajin nimesi ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné vuonna 1758.
Muulipeura eli mustahäntäkauris eli mustahäntäpeura eli isokorvapeura (Odocoileus hemionus) on Pohjois-Amerikan länsiosissa elävä peuralaji. Se on samoin pohjoisamerikkalaisen valkohäntäpeuran lähin sukulainen. Muulipeura ja valkohäntäpeura...
Juovavaraani (Varanus salvator) on suuri varaanilaji, joka elää eteläisessä Aasiassa. Juovavaraani on Aasian yleisin varaani. Juovavaraanit elävät vesistöjen lähellä.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on haukkojen (Accipitridae) heimoon ja merikotkien (Haliaeetus) sukuun kuuluva suurikokoinen päiväpetolintu. Merikotka on siipivälillä mitattuna Suomen suurin lintu. Merikotka on Ahvenanmaan maakuntalintu.
Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralaji.
Kuningasmerikotka (Haliaeetus pelagicus) on suurikokoinen, luoteisen Tyynenmeren rannikoiden päiväpetolintu.
Sinipingviini (Eudyptula minor) on maailman pienin pingviinilaji. Se on lentokyvytön kuten kaikki pingviinit. Lajin nimesi Johann Reinhold Forster vuonna 1781.
Jääpingviini (Pygoscelis adeliae) on keisaripingviinin ohella toinen Etelämantereella elävistä pingviinilajeista.
Harmaahaikara (Ardea cinerea) on kaulushaikaran ohella Suomen yleisin haikara.
Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu.
Afrikanpingviini, aikaisemmalta nimeltään silmälasipingviini (Spheniscus demersus) on pingviinilaji, joka elää Afrikan lounaisrannikolla. Ne elävät yhdyskuntina 24 saarella Namibian ja Algoa Bayn välillä, lähellä Port Elizabethia.Afrikanpingviinit...
Nokivaris (Corvus corone corone) on variksen alalaji, joidenkin käsitysten mukaan rotu tai oma lajinsa. Se elää Länsi-Euroopassa ja Itä-Aasiassa.BirdLife Suomi pitää nokivarista variksen alalajina. Monessa maassa se on virallisesti oma lajinsa....
Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata) kilpikonnien lahkoon kuuluva merikilpikonnien heimon laji. Uhanalaisuudestaan huolimatta rauhoitettua lajia pyydystetään sen kilven takia. Ravinnokseen se käyttää pienempiä merieläimiä ja levää. Pesiviä...
Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) on koskipaikoissa viihtyvä lintu. Se on taitava lentäjä, joka heittelee saaliskalojaan ilmaan saadakseen ne osumaan pää tai pyrstö edellä kurkkuunsa.
Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa. Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).
Tiikerikäärme (Notechis scutatus) on myrkkytarhakäärmeiden heimoon kuuluva laji. Helpon ärtyneisyytensä takia tiikerikäärme kuuluu maailman vaarallisimpiin käärmeisiin. Laji voi kasvaa 2,1 metrin mittaiseksi. Väriltään tiikerikäärme on ruskeanmusta...
Haarahaukka (Milvus migrans) on laajalle levinnyt haukkalaji. Lajin nimesi Pieter Boddaert vuonna 1783.
