Tiikeri (Panthera tigris) on suuri Panthera-sukuun kuuluva uhanalainen kissaeläinlaji, joka elää Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, enimmäkseen trooppisissa sademetsissä. Tiikerin turkki on oranssinsävyinen ja siinä on tummia poikkijuovia. Tiikeri painaa...
Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Lumileopardi (Panthera uncia, ennen Uncia uncia) on iso kissaeläinlaji, joka elää Keski-Aasian vuoristoissa.
Merisaukko (Enhydra lutris) on maailman pienin merinisäkäs. Sen hampaat, kallo ja turkki kertovat sopeutumisesta merielämään ja merestä saatavaan ravintoon.Merisaukosta on käytetty myös seuraavia tieteellisiä nimiä, mutta ne ovat vääriä ja...
Amurinleopardi (Panthera pardus orientalis) on maailman harvinaisin kissapeto. Amurinleopardeja on luonnossa jäljellä enää n. 60–100 yksilöä. Amurinleopardi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (Critically Endangered).
Saiga eli saiga-antilooppi (Saiga tatarica) on onttosarvisiin kuuluva, Euraasian aroilla elävä sorkkaeläinlaji. Lajin kanta on romahtanut viime vuosikymmeninä metsästyksen vuoksi, ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Lumikurki (Grus leucogeranus) on äärimmäisen uhanalainen kurkilintu.Lumikurki pesii Sahan tasavallan ja Länsi-Siperian alueella. Se on pitkän matkan muuttolintu. Itäiset populaatiot talvehtivat Jangtsejoella Kiinassa, keskimmäiset Keoladeon...
Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten...
Vesikko eli tuhkuri (Mustela lutreola) on yksi eurooppalaisista näätäeläinlajeista. Se kuuluu kärppien sukuun.Minkki ja vesikko eivät ole lähisukulaislajeja huolimatta niiden samankaltaisesta ulkonäöstä ja elintavoista. Sen sijaan hilleri ja vesikko...
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.
Japaninmustavalas (Eubalaena japonica) on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu silovalaslaji, joka elää pohjoisessa Tyynessämeressä. Japanilaiset metsästivät lajia 1500-luvun lopulta asti, ja eurooppalaiset ja amerikkalaiset aloittivat metsästyksen...
Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on kirkkaiden, virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji, jonka alkuperäinen levinneisyys kattaa laajoja alueita pohjoisesta pallonpuoliskosta. Raakku on sekä Suomessa että...
Lusikkasirri, aikaisemmalta nimeltään kapustaviklo (Calidris pygmaea, aiemmin Eurynorhynchus pygmaeus) on Venäjän kaukoidässä elävä äärimmäisen uhanalainen kahlaajalintu. Sen esiintymisalue ulottuu Tšukotkalta Kamtšatkan pohjoisosiin. Laji talvehtii...
Siperianmurmeli (Marmota sibirica) on osissa Mongoliaa, Venäjää ja Kiinaa tavattava murmeli. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Lajia uhkaa etenkin metsästys, joka on toisaalta johtanut...
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Venäjänvesikontiainen (Desmana moschata) on uhanalainen kontiaislaji.
Kubaninturi eli länsikaukasianvuohi (Capra caucasica) on erittäin uhanalainen vuohieläin, jota tavataan vain Kaukasuksen länsiosassa Georgiassa ja Venäjällä. Sen nimi juontuu Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevasta Kuban-joesta sekä venäjän kielen sanasta...
Valkopääsorsa (Oxyura leucocephala) on pienikokoinen sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva lintu.Valkopääsorsaa tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen kanta on romahtanut voimakkaasti 1990-luvulla ja vuonna 2011 aikuisia...
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Aromerikotka eli vanhalta nimeltään valkojuovamerikotka (Haliaeetus leucoryphus) on aasialainen päiväpetolintu, joka harvoin harhailee Suomeen asti. Se on globaalisti suojelun tarpeessa, jäljellä on eri arvioiden mukaan 2 500–10 000 yksilöä, IUCN:n...
Pikkukapustahaikara (Platalea minor) on itäisen Aasian rannikoilla elävä uhanalainen iibisten heimoon kuuluva pelikaanilintu. Se kuuluu kapustahaikaroiden sukuun.
Arohyyppä (Vanellus gregarius) on harvinainen kahlaajalintu, jonka kannaksi koko maailmassa arvioidaan 600–1 800 yksilöä. Sen tieteellisen nimen jälkiosa, gregarius, merkitsee seurallista. Lajin kuvaili ja nimesi saksalainen luonnontieteilijä Peter...
Äyriäishuuhkaja (Bubo blakistoni) on pöllöihin kuuluva lintu. Se kuuluu huuhkajien alaryhmään, joka on erikoistunut metsästämään jokien ranta-alueilla. Lintu on aiemmin kuulunut sukuun kalahuuhkajat (Ketupa).Äyriäishuuhkajan elinaluetta ovat...
Kaitanokkakuovi (Numenius tenuirostris) on äärimmäisen uhanalainen kahlaajalaji. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1817.
Kultasirkku (Schoeniclus aureolus) on äärimmäisen uhanalainen sirkkulaji.
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Kiinansotka (Aythya baeri) on uhanalainen sorsalintu.
Ohotankuovi (Numenius madagascariensis) on itäaasialainen kahlaajalintu. Sen esiintymisalue käsittää itäisen Siperian Kamtšatkaan asti, Mongolian koillisosan ja Kiinan Mantšurian ja Ussurinmaassa. Se talvehtii laajalla alueella Kaakkois-Aasiassa ja...
Vuorisirri (Calidris tenuirostris) on keskikokoinen kahlaaja. Lajin kuvaili ja nimesi Thomas Horsfield 1821.
Amurinsorsa (Tadorna cristata) on äärimmäisen uhanalainen sorsalintu, josta on vuoden 1964 jälkeen vain vahvistamattomia havaintoja. Se pesii tai pesi Itä-Venäjällä, Pohjois-Kiinassa ja Koreassa.Amurinsorsa on 58 senttimetriä pitkä, harmaanruskea...
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Amurinkoskelo (Mergus squamatus) on koskelolaji, jota tavataan Itä-Aasiassa. Se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.Amurinkoskeloa tavataan Venäjän Kaukoidässä, Pohjois-Koreassa ja Kiinan koillisosassa. Suurin osa linnuista talvehtii Kiinan keski-...
Täpläviklo (Tringa guttifer) on Venäjän kaukoidässä elävä erittäin uhanalainen kahlaajalintu. Sen esiintymisalue käsittää Ohotanmeren länsiosan ja Sahalinin, mahdollisesti myös Ohotanmeren pohjoisosia ja Kamtšatkaa. Lajin populaatio on kooltaan alle...
Amurinkitasampi (Huso dauricus) on sampikalojen Huso-sukuun kuuluva kala. Kalaa on tavattu Amur-joessa Venäjän ja Kiinan puolella.Amurinkitasampi tulee sukukypsäksi noin 180 cm:n pituisena, pisimmillään sen on raportoitu kasvavan yli...
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti...
