Valkokulmamonarkki
Valkokulmaviuhko (Rhipidura leucophrys) eli aikaisemmalta nimeltään valkokulmamonarkki on yleinen australialainen varpuslintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetEi
Ei siirtolainenW
alkaaLinnun pituus on noin 20 cm ja paino noin 20 g. Lajin höyhenpuku on muuten musta, paitsi kapea silmäkulmajuova, katkonainen viiksijuova ja alapuoli ovat valkoiset. Pyrstön pituus on 10–11 cm, sukupuolet ovat saman värisiä.
Valkokulmaviuhkot elävät lähes kaikkialla Australian mantereella sekä Papua-Uudessa-Guineassa, Salomonsaarilla, Bismarckinsaarilla ja Indonesian itäisimmillä saarilla. John Latham kuvaili lajin holotyypin Sydneystä Australiasta 1801. Lajista tunnetaan kolme alalajia.
Valkokulmaviuhkot asuvat valoisissa metsissä ja aukeilla mailla sekä ihmisasutuksen seuralaisena, ja karttavat sulkeutuneita sademetsiä ja soistuneita metsiä.
Valkokulmaviuhkot ovat hyönteissyöjiä, jotka saalistavat sekä maassa liikkuvia että lentäviä hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia.
Laji on yksiavioinen. Pesä rakennetaan tavallisesti puun vaakasuoran oksan oksanhaaraan. Se on kasvikuiduista punottu riippuva kori, joka on päällystetty hämähäkinseiteillä ja vuorattu karvoilla tai höyhenillä. Sama pesä saattaa olla käytössä useita vuosia, tai pari voi purkaa sen ja käyttää osia uuden pesän rakentamisessa. Naaras munii tavallisesti kolme munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä kaksi viikkoa. Kummatkin emot myös hoitavat ja ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän parin viikon ikäisinä. Pari pesii jopa neljästi vuoden aikana, jos olosuhteet ovat suotuisat.