Keltapyrstövälskäri (Zebrasoma xanthurum) on välskärikaloihin kuuluva kala.
Keltapyrstövälskäri voi kasvaa 25 cm pitkäksi. Sen vartalo on litteä ja orvokinsininen, suu välskäreille ominainen pitkähuulinen ja pyrstö kirkkaan keltainen. Pyrstön tyvessä ovat veitsimäiset ulokkeet, joita kala voi käyttää taisteluaseena heiluttamalla vartaloaan.
Nuoret yksilöt ovat hennosti vaakaraitaisia.
Keltapyrstövälskäri elää luonnossa Punaisellamerellä ja Persianlahdella.Se elää 2–20 metrin syvyydessä merenpohjan kalliorinteillä tai koralleja kasvavilla alueilla.
Keltapyrstövälskäri tarvitsee runsaasti uintitilaa, ja se voi käyttäytyä aggressiivisesti muita välskäreitä kohtaan. Jos se ehtii vallata reviirin akvaariosta, se voi hyökätä myöhemmin tulleiden kalojen kimppuun, siksi suositellaan, että keltapyrstövälskäri laitetaan akvaarioon viimeisenä kalana.
Luonnossa keltapyrstövälskärit liikkuvat uteliaina pitkin koralliriuttaa ja napostelevat jatkuvasti levää. Riutta-akvaariossa ne saattavat joskus näykkiä myös pitkälonkeroisia koralleja ja jättiläissimpukoita, varsinkin jos eivät saa tarpeeksi mieluista ruokaa.
Keltapyrstövälskärit kutevat avoveteen, sekä mäti että siitä kuoriutuneet toukat ajelehtivat planktonin seassa. Poikaset asettuvat riutalle toisen muodonmuutoksensa jälkeen. Laji on hyvin vaikea saada lisääntymään vankeudessa.
Keltapyrstövälskäri syö luonnossa pääravintonaan kivillä ja koralleilla kasvavaa makrolevää, mutta tulee sen joukossa nielaisseeksi myös pieniä selkärangattomia. Akvaariossakin se nyppii elävää levää, mutta sille syötetään sen lisäksi kasvispitoista ruokaa kuten kuivattua levää. Kala tarvitsee monipuolisesti erilaisia ruoka-aineita säilyttääkseen värinsä.
Sopiva lämpötila on 24–28 °C, suolapitoisuudesta kertova ominaispaino 1.020–1.02 ja pH 8.1–8.4.
