Amerikantuulihaukka (Falco sparverius) on Amerikassa elävä tuulihaukan vastinlaji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenVä
VäijytyspetoJa
Jahtaava petoeläinVa
Vanhat eläimetZo
ZoochoryLi
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Pö
PölyttäjäPölyttäjä on eläin, joka pölyttää kasvin kuljettamalla siitepölyä. Suurin osa pölyttäjistä on hyönteispölyttäjiä. Myös jotkin linn...
Ma
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yl
Yleensä yksinäiset eläimetYk
Yksinäiset eläimetOs
Osittainen siirtolainenMi
MigraatioA
alkaaLinnun pituus on 19–21 cm, siipien kärkiväli 50–60 cm ja paino keskimäärin 109 g (koiras) ja 119 g (naaras). Naaras on noin 5 % suurempi kuin koiras. Amerikantuulihaukka on neljänneksen pienempi kuin tuulihaukka, jota se väritykseltään muistuttaa. Sukupuolten värityksessä on selkeä ero koiraan ollessa värikkäämpi.
Amerikantuulihaukan esiintymisalue kattaa koko Amerikan Alaskan ja Kanadan pohjoiselta puurajalta aina Tulimaahan saakka. Osassa Keski-Amerikkaa se esiintyy vain talvisin ja se puuttuu lähes kokonaan Amazonin valuma-alueelta ja monin paikoin Chilestä. Siitä tunnetaan noin 14 alalajia. Lajin elinympäristön ala on noin 25 miljoonaa neliökilometriä. Sitä tavataan satunnaisesti Länsi-Euroopassa.
Laji elää kaikkialla missä vain on tarjolla avomaata saalistukseen ja puita tai pylväitä tähystykseen. Se on runsastunut suuresti viimeisten 200 vuoden aikana viljelymaan pinta-alan kasvaessa. Laajoja avohakkuualueita, kuten esimerkiksi Amazonin varrella, se kuitenkin karttaa. Esiintyy myös kaupungeissa.
Amerikantuulihaukat saalistavat kesäaikaan aamuisin ja iltaisin isokokoisia hyönteisiä, enimmäkseen heinäsirkkoja. Talviaikaan ne voivat saalistaa pitkin päivää, ja niiden dieetti on silloin monipuolisempi, käsittäen pikkujyrsijöitä, pikkulintuja ja kahlaajien poikasia, liskoja, sammakoita ja skorpioneja. Laji syö myös rapuja, nisäkkäitä ja lepakkoja.
Amerikantuulihaukat eivät ole kovinkaan sosiaalisia ja pesivät yksittäispareina. Kuusi viikkoa ennen muninnan alkua naaras alkaa seurustella kahden tai kolmen koiraan kanssa, joista se valitsee yhden lastensa isäksi. Pesä on jossakin kolossa, joko puun, tikan, rakennuksen, kallion tai rantatöyrään kolossa, usein pöntössä, harvoin jonkin toisen linnun vanhassa pesässä. Naaras munii 3–7 munaa, tavallisesti neljä tai viisi, joita haudotaan 29–30 päivää. Naaras hoitaa enimmät hautomiset koiraan osallistuessa toisinaan. Molemmilla on kuitenkin hautomalaikku. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti ja oppivat lentämään kuukauden ikäisinä. Noin puolet poikasista selviää lentokykyisiksi asti.