Sininokipääsky (Psalidoprocne pristoptera) on laajalla alueella Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tavattava pääskyihin kuuluva varpuslintu. Toisinaan osan sininokipääskyn alalajeista katsotaan olevan oma lajinsa esimerkiksi P.orientalis ja P.holomelas.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Mi
MigraatioB
alkaaKooltaan sininokipääsky on 13–15 cm. Väritykseltään laji on vihreän- tai sinisenkiiltävän musta. Eräillä alalajeilla, kuten P.p.orientalis-alalajilla, on valkoista siipien alapinnalla. Pyrstö on pitkähkö ja haarapäinen. Siivet ovat lyhyehköt ja kapeat. Koiras ja naaras muistuttavat ulkonäöltään toisiaan. Nuoret linnut ovat väritykseltään tummanruskeita ja höyhenpuvusta puuttuu aikuisille sininokipääskyille tyypillinen kiilto.
Sininokipääskyä tavataan lähes koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Laji puuttuu ainoastaan Somaliasta, Madagaskarista, Namibiasta ja Botswanasta. Lajin elinympäristöä ovat ikivihreät metsät ja metsien aukiot. Lajia tavataan usein vesialueiden läheisyydessä. mutta myös kuivemmiltakin alueilta.
Sininokipääskyt liikkuvat yksin tai pienissä löyhissä parvissa. Sininokipääskyt ovat yksiavioisia ja etsivät itselleen uuden puolison vasta entisen kuoltua. Lajin pesä sijaitsee maan kolossa ja naaras munii yhdestä kolmeen valkoista munaa.
Laji syö selkärangattomia eläimiä ja pyydystää niitä ilmasta sekä puiden lehvästön joukosta.
