Kitakorusimppu (Sebastes paucispinis) on korusimppuihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan uhanlaisena Pohjois-Amerikan länsirannikolta.
Kitakorusimppu on suurikokoinen kala voi kasvaa suurimmillaan noin 90 cm pitkäksi. Tärkein kitakorusimpun tuntomerkki on sen suuri suu. Alaleuka on yläleukaa pidempi ja suu ulottuu silmien taakse. Ruumiinmuodoltaan laji on litteä ja pitkässä selkäevässä on keskellä lovi. Kitakorusimppu on väriltään vihreä, vaaleanpunainen tai oranssi ja nuorien kalojen kyljissä on ruskeita täpliä.
Kitakorusimppua tavataan alueelta, joka ulottuu Alaskasta Baja Californiaan. Nuoret kalat elävät lähellä pintaa ja täysikasvuiset yksilöt syvemmällä 20–500 metrin syvyydessä. Laji liikkuu kivikkoisilla riutoilla ja on peto, joka syö esimerkiksi kaloja ja kalmareita. Kitakorusimppu voi muodostaa parvia yhdessä muiden korusimppujen kanssa. Kitakorusimppu synnyttää eläviä poikasia ja Kaliforniassa naaraat synnyttävät lokakuusta heinäkuulle.
Kitakorusimppu luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Laji on hyvä ruokakala ja suurin uhka kannalle on ylikalastus. Kitakorusimppukannat romahtivat 1980- ja 1990-luvuilla ja kannan lasku on jatkunut 2000-luvulle. Kannan kooksi arvioidaan 400 000 yksilöä. Lajin kalastukselle onkin asetettu kiintiöitä. Onnistuneen lisääntymisen jälkeen kanta voi paikallisesti olla runsas.
