Smaragdinaukuja (Ailuroedus crassirostris) on Australiassa elävä lavastajien heimoon kuuluva varpuslintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Fo
FolivoreFr
FrugivoreKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Kaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Zo
ZoochoryPö
PölyttäjäPölyttäjä on eläin, joka pölyttää kasvin kuljettamalla siitepölyä. Suurin osa pölyttäjistä on hyönteispölyttäjiä. Myös jotkin linn...
Re
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Ei
Ei siirtolainenG
alkaaSmaragdinaukujan levinneisyys on keskittynyt Australian itäosiin Uuden Etelä-Walesin ja Queenslandin osavaltioihin. Sen elinympäristöä ovat trooppiset sademetsät ja niiden reunamat, harvoin kaukana vedestä. Smaragdinaukuja ei ole kuitenkaan harvinainen kuivemmissa eukalyptusmetsissäkään. Toisinaan sitä tavataan myös puutarhoissa.
Smaragdinaukuja on kaikkiruokainen, mutta syö pääosin kasviravintoa. Pääosan ravinnosta muodostavat hedelmät, mutta se syö myös kukkia, lehtiä ja siemeniä. Lisäksi se ruokailee pienillä matelijoilla ja saattaa tappaa poikasilleen ravinnoksi muiden lintujen poikasia. Smaragdinaukujat ruokailevat usein yhdessä satiinilavastajien kanssa.
Toisin kuin useat muut lavastajien heimoon kuuluvat linnut smaragdinaukujakoiraat eivät rakenna koristeellista huvimajankaltaista rakennelmaa houkutellakseen naaraita. Smaragdinaukuja on niin ikään monista muista heimonsa lajeista poiketen yksiavioinen. Lisääntymisaika kestää syyskuusta tammikuulle. Naaras rakentaa kuppimaisen pesän puuhun oksanpätkistä, lehdistä ja juurista. Naaras munii kahdesta kolmeen ruskehtavaa munaa, joita vain se hautoo. Hautominen kestää noin kolme viikkoa. Koiras auttaa poikasten ruokkimisessa.