Tyrskyviistäjä (Pterodroma magentae) on äärimmäisen uhanalainen Chathamsaarilla elävä ulappalintu. Laji löydettiin uudelleen vuonna 1978 111 vuotta ensimmäisen yksilön löytämisen jälkeen.
Kooltaan tyrskyviistäjä on noin 38 cm. Lintu on väritykseltään pääosin ruskehtavanharmaan kirjava. Alakurkku, vatsa sekä pyrstön alaosat ovat lajilla valkoiset. Tyrskyviistäjä muistuttaa sirppiviistäjää (Pterodroma alba) sekä valkovatsaviistäjää (Pterodroma incerta).
Kuten muutkin ulappalinnut myös tyrskyviistäjä elää pääasiassa ulapoilla. Pesänsä laji tekee metsiin. Lajin ravinnon arvellaan koostuvan merinilviäisistä. Tyrskyviistäjäkoiraat kerääntyvät parviin ennen tulemistaan pesimäikään. Nuoret naaraat harvoin kerääntyvät kolonioihin.
Tyrskyviistäjäkannan kooksi arvioidaan 120–150 yksilöä. Suurin uhka lajille ovat saarille levinneet kissa sekä rotat. Myös metsäpalot voivat olla uhka pesimäaikana.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
Yksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioM
alkaa