Ruskokipuaja (Dendrocincla fuliginosa) on Etelä-Amerikassa tavattaja kipuajiin kuuluva varpuslintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenP
alkaaKooltaan ruskokipuaja on 19–22 cm. Väritykseltään ruskokipuaja on pääosin tasaisen ruskea. Pyrstö ja siipisulat ovat väriltään punaruskeat ja naamassa on harmaata. Alalajien värityksessä on vaihtelua. D. f. meruloides on erityisen punarusehtava, kun taas D. f. lafresnayei ja D. f. ridgwayi ovat enemmän oliivinruskeita. D. f. Taunayi -alalajin kurkku on valkeahko. Ruskokipuajan nokka on musta ja suora. Lajin selän laikuttomuus ja viiruttomuus erottavat lajin useimmista muista kipuajista. Selän väri on tasainen myös punakipuajalla (Dendrocincla homochroa), mutta punakipuaja on väriltään punaruskeampi.
Ruskokipuajaa tavataan Hondurasista Argentiinaan ja Brasiliaan ulottuvalla alueella. Lajin elinympäristöä ovat ikivihreät metsät. Toisinaan lajia tavataan myös lehtimetsissä ja magrovealueilla. Laji on tavattu aina 2 000 metrin korkeudesta, mutta yleensä ruskokipuajat pysyttelevät alle 1 300 metrin korkeudella merenpinnasta.
Ruskokipuajien pääasiallista ravintoa ovat muurahaiset. Yleensä laji kokoontuu muurahaisia seuratessaan muutamien yksilöiden ryhmiin, mutta toisinaan tavataan yli 12 yksilön ryhmiä ravinnonhaussa. Yksilöt etsivät ravintoa harvoin vain itsekseen tai muiden lintulajien kanssa.
Ruskokipuajat rakentavaa pesänsä lehdistä onttoon puunrunkoon tai puunkoloon noin 10 metrin korkeuteen. Naaras munii yhdestä kolmeen munaa, joita vain se hautoo. Koiras ei osallistu myöskään kuoriutuneiden poikasten hoitamiseen. Poikaset poistuvat pesästä noin 25 vuorokauden kuluttua kuoriutumisestaan.
