Australianvesirotta (Hydromys chrysogaster) on alkuperäinen australialainen istukkanisäkäs.
Australianvesirotan väritys vaihtelee lähes mustasta kullanruskeaan ja tummanharmaaseen. Alapuoli voi olla ruskea, keltainen, valkea tai jopa kirkkaan oranssi.
Pituus: 23-37 cm Hännän pituus: 23-35 cm Paino: 0,3-1,3 kg
Australianvesirotan levinneisyysalue kattaa Australian, Tasmanian ja Uuden-Guinean sekä lukuisia läheisiä saaria, kuten Obi Islandin. Laji elää joissa ja jokisuistoissa, seisovissa vesissä sekä soilla.
Australianvesirotta etsii ravintonsa enimmäkseen joen tai kosteikon pohjalta. Se sukeltaa silmät auki ja näkee mainiosti myös veden alla. Herkät viiksikarvat auttavat havaitsemaan saaliseläimen liikkeitä. Tarkan näkö- ja tuntoaistinsa ansiosta australianvesirotta pystyy pyydystämään ravinnokseen monenlaisia otuksia: vesihyönteisiä ja niiden toukkia, kaloja, äyriäisiä, simpukoita, sammakoita, ja kilpikonnia. Uhrinsa se kiikuttaa pintaan, ja asettuu aterioimaan suosikkitukilleen tai -kivelleen tai rannalle paikalle, jossa saa ahmia rauhassa.
Australianvesirotta voi lisääntyä ympäri vuoden. Huippu on kuitenkin keväällä ja kesällä. Naaras synnyttää lyhyen tiineyden päätteeksi pesäänsä jopa 7 poikasta. Vastasyntyneet pennut ovat kaljuja, sokeita ja avuttomia sekä täysin riippuvaisia emonsa tarjoamasta ravinnosta ja suojasta. Huolenpito jälkeläisistä on vaativaa, ja emo viettääkin liki kaiken aikansa niiden parissa. Saalistamassa se käy lyhyesti yöllä. Pennut avaavat silmänsä kaksiviikkoisina ja alkavat pian tutkia pesää ja sen lähiympäristöä. Kuukauden vanhoina ne vieroitetaan, mutta vasta kuukautta myöhemmin ne itsenäistyvät.
