Vesipääsky (Phalaropus lobatus) on pieni kurppien heimoon kuuluva pohjoisten alueiden kahlaajalintu.
Vesipääskyn pituus on 17–19 cm ja paino 20-45 g. Linnun pää on juhlapuvussa tummanharmaa, leuan alla on valkea kohta. Niska on punainen. Siivet ovat kirjavat. Poikkeuksellisesti naaras on isompi ja värikkäämpi kuin koiras. Kahlaajaksi vesipääsky on siitä poikkeuksellinen, että se ruokailee yleensä uimasillaan. Se talvehtii avomerellä. Vanhin suomalainen rengastettu vesipääsky on ollut 5 vuotta, 11 kuukautta ja 28 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 9 vuotta ja 11 kuukautta vanha islantilainen lintu.
Vesipääsky pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla ja talvehtii trooppisilla valtamerillä. Euroopassa pesii 65 000–95 000 paria vesipääskyjä, joista Suomessa 7000-9000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 3,5 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Suomessa vesipääskyä tavataan pääasiassa Pohjois-Suomessa ja pääasiallisesti se asustaa Lapin soilla. Vaihtelevaa esiintymistä on myös etelämmässä, pitkin rannikkoa Vaasan tasolle saakka. Vesipääskyn levinneisyysalue on kahden viimeisimmän atlastarkastelun välissä supistunut voimakkaasti. Suomessa vesipääsky on luokiteltu vaarantuneeksi.
Suomeen vesipääskyt saapuvat touko-kesäkuussa. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa naaraiden poistumisella, koiraat ja nuoret linnut lähtevät heinä-elokuussa, ja viimeiset tavataan syyskuussa. Suomalaiset vesipääskyt talvehtivat todennäköisesti Arabianmerellä ja muutto suuntautuu sinne Itäisen Euroopan kautta. Grönlannin, Islannin ja Koillis-Kanadan vesipääskyt pysähtyvät muuttomatkallaan Fundynlahdelle (New Brunswick) Kanadan itärannikolle, ja touko-elokuussa siellä voi tavata jopa 250 000 yksilöä.
Vesipääsky pesii arktisilla suoalueilla, Pohjanlahdella myös kareilla ja rantaniittyjen lammikoissa.
Ruokaillessaan vesipääsky ui pientä ympyrää. Sen ajatellaan saavan näin liikkeelle pieniä vesieläimiä, joita se käyttää ravinnokseen. Valtamerillä parvet seurailevat valaita ja suuria kalaparvia planktonia syöden.
Pesii usein yhdyskunnittain, joissa linnuilla ei ole omaa reviiriä. Naaras munii 3–4 munaa maassa olevaan pesään ja lähtee usein saman tien muuttomatkalle etelään. Koiras jää hautomaan ja huolehtimaan poikasista, haudonta-aika on 18-20 vrk. Poikaset oppivat lentämään 3–4 viikon ikäisinä. Naaras saattaa munia toisen pesueen eri koiraalle.
