Guinea-Bissau
882 lajit
Guinea-Bissaun tasavalta eli Guinea-Bissau sijaitsee Atlantin valtameren rannalla Länsi-Afrikassa.
Maantiede ja luonnonolot
Guinea-Bissau on varsin pieni ja alava valtio. Maan pohjois-eteläsuuntainen ulottuvuus on 203 kilometriä ja itä-länsisuuntainen 336 kilometriä. Noin 10 prosenttia rannikoille sijoittuvasta pinta-alasta peittyy ajoittain vuorovesien alle. Suurin osa maan pinta-alasta on mangrovesuota ja jokien suistoalueita, jotka kattavat laajat soistuneet rannikkotasangot. Sisämaassa, etenkin maan kaakkoisosassa, maasto on savannin peittämää ylänköä. Ylänköalueen korkein kohta kohoaa noin 300 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Tärkeimmät joet ovat Cacheu, Mansoa, Geba ja Corubal. Geba-, Cacheu- ja Corubaljoet muodostavat tärkeän sisämaahan kiemurtelevan vesireitin.
Guinea-Bissaun ilmasto on trooppinen, ja siihen vaikuttaa pasaatituulten kohtaamisvyöhyke. Ilma on lämmin ja kostea vuoden ympäri; vuoden keskilämpötila on noin 27 celsiusastetta. Epäyhtenäisten kuurosateiden sävyttämä ja monsuunin ohjaama sadekausi kestää tyypillisesti kesäkuusta lokakuuhun ja kuiva kausi marraskuusta toukokuulle. Sadanta on suurinta rannikolla, missä voi sataa 1 500 – 3 000 millimetriä vuodessa. Sisämaan savanniympäristöissä sadanta on vaihtelevampaa.
Afrikan mantereen edustalla Atlantilla olevat Bissagossaaret kuuluvat myös Guinea-Bissauhun. Saaret muodostavat samalla Unescon listaaman biosfäärin suojelualueen. Alueen eteläosissa sijaitsee Orangon kansallispuisto (Parque Nacional de Orango), suurin maan kansallispuistoista.
Guinea-Bissaun tasavalta eli Guinea-Bissau sijaitsee Atlantin valtameren rannalla Länsi-Afrikassa.
Maantiede ja luonnonolot
Guinea-Bissau on varsin pieni ja alava valtio. Maan pohjois-eteläsuuntainen ulottuvuus on 203 kilometriä ja itä-länsisuuntainen 336 kilometriä. Noin 10 prosenttia rannikoille sijoittuvasta pinta-alasta peittyy ajoittain vuorovesien alle. Suurin osa maan pinta-alasta on mangrovesuota ja jokien suistoalueita, jotka kattavat laajat soistuneet rannikkotasangot. Sisämaassa, etenkin maan kaakkoisosassa, maasto on savannin peittämää ylänköä. Ylänköalueen korkein kohta kohoaa noin 300 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Tärkeimmät joet ovat Cacheu, Mansoa, Geba ja Corubal. Geba-, Cacheu- ja Corubaljoet muodostavat tärkeän sisämaahan kiemurtelevan vesireitin.
Guinea-Bissaun ilmasto on trooppinen, ja siihen vaikuttaa pasaatituulten kohtaamisvyöhyke. Ilma on lämmin ja kostea vuoden ympäri; vuoden keskilämpötila on noin 27 celsiusastetta. Epäyhtenäisten kuurosateiden sävyttämä ja monsuunin ohjaama sadekausi kestää tyypillisesti kesäkuusta lokakuuhun ja kuiva kausi marraskuusta toukokuulle. Sadanta on suurinta rannikolla, missä voi sataa 1 500 – 3 000 millimetriä vuodessa. Sisämaan savanniympäristöissä sadanta on vaihtelevampaa.
Afrikan mantereen edustalla Atlantilla olevat Bissagossaaret kuuluvat myös Guinea-Bissauhun. Saaret muodostavat samalla Unescon listaaman biosfäärin suojelualueen. Alueen eteläosissa sijaitsee Orangon kansallispuisto (Parque Nacional de Orango), suurin maan kansallispuistoista.
