Laos
1167 lajit
Laosin demokraattinen kansantasavalta eli Laos on 7,1 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa.
Sijainti ja fyysinen maantiede
Laos on sisämaavaltio, jonka naapurimaat ovat Kiina, Myanmar, Thaimaa, Vietnam ja Kambodža. Sen pinta-ala on 236 800 neliökilometriä. Vettä pinta-alasta on noin 6 000 neliökilometriä. Laosilla on maarajaa yhteensä 5 274 kilometriä. Vietnamin vastainen raja on 2 161 kilometriä pitkä.
Laos on vuoristoinen valtio, ja vuoristot ja ylätasangot peittävät yli 70 prosenttia maan pinta-alasta. Keskeisin vuoristo on luoteesta kaakkoon kulkeva Annamin ylänkö. Muita pienempi ylänköalueita ovat Xieng Khouangin ylänkö maan pohjoisosassa ja Bolavenin ylänkö eteläosassa. Laosin korkein kohta Phou Bia (2 817 metriä) sijaitsee pääkaupunki Vientianen pohjoispuolella. Xieng Khouangin ylänköön kuuluu esihistoriallisista löydöistään tunnettu Ruukkujen tasanko. Maan keskiosassa on puolestaan Annamin ylänköön kuuluva karstialue, jossa on monia kalkkikiviluolia ja -solia sekä pystysuoria vuorenseinämiä.
Laosin ainoat merkittävät alankoalueet sijaitsevat Mekongjoen varrella. Joki kulkee koilliseen ja etelään ja muodostaa Myanmarin vastaisen rajan ja osan Thaimaan-rajasta. Suurin osa Laosin joista on Mekongin sivujokia, ja ne virtaavat idän ylängöiltä länteen. Itäisessä Laosissa on kuitenkin joitakin jokia, jotka virtaavat itään Vietnamiin ja laskevat Tonkininlahteen. Niistä merkittävin on Ma.
Ilmasto
Laosissa on trooppinen monsuuni-ilmasto. Sadekausi on huhtikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, jolloin säätä hallitsee kostea lounaismonsuuni. Sadekauden aikana sataa yleensä noin 75 prosenttia koko vuoden sadannasta. Sademäärä vaihtelee pohjoisen laaksojen 1 300 millimetristä etelän vuoristojen 3 700 millimetriin. Lämpötilat ovat korkeita läpi vuoden. Esimerkiksi Vientianessa keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee joulukuun 28:n ja huhtikuun 34 asteen välillä. Vain pohjoisen vuorilla on joitakin viileämpiä jaksoja silloin, kun kylmää ilmaa purkautuu mannerilmaston alueelta Kiinasta.
Luonto
Laos on metsäinen maa, sillä noin 80 % maasta on metsien peitossa. Noin puolet metsistä on edelleen luonnontilassa, enimmäkseen trooppista sademetsää. Metsiä uhkaavat kuitenkin kaskiviljely, metsäpalot, luvallinen ja luvaton hakkuu ja polttopuiden hankkiminen.
Laosiin on perustettu kansallisia biodiversiteetin suojelualueita. Niistä tärkeimpinä pidetään Annamin ylängön ikivihreitä metsiä, keskisen Indokiinan kalkkikivikarstia, Mekongin tasangon kuivia dipterokarpuskasvien muodostamia metsiä, Bolavenin ylänköä, maan pohjoisosan ylänköalueita ja Mekongjokea. Alueilla suojellaan harvinaisia, vastikään löydettyjä nisäkäslajeja, joita ovat esimerkiksi saola, jättimuntjakki ja toinen muntjakkilaji Muntiacus truongsonensis. Hin Nam Mon suojelualueella elää seitsemän yöaktiivista apinalajia, ja Nakai-Nam Theun alueella elää 430 lintulajia.
Maassa elää ainakin 130 uhanalaista eläinlajia ja useita uhanalaisia kasveja. Näihin kuuluu orkideoita,eläimistöön puolestaan indokiinantiikeri, kauluskarhu, aasiannorsu, jalohirviin kuuluva lyyrysarvi eli tamengi (Rucervus eldii), herttua-apina, gibboneita, iravadindelfiini, jättihaimonni ja siaminkrokotiili.
Laosin demokraattinen kansantasavalta eli Laos on 7,1 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa.
Sijainti ja fyysinen maantiede
Laos on sisämaavaltio, jonka naapurimaat ovat Kiina, Myanmar, Thaimaa, Vietnam ja Kambodža. Sen pinta-ala on 236 800 neliökilometriä. Vettä pinta-alasta on noin 6 000 neliökilometriä. Laosilla on maarajaa yhteensä 5 274 kilometriä. Vietnamin vastainen raja on 2 161 kilometriä pitkä.
Laos on vuoristoinen valtio, ja vuoristot ja ylätasangot peittävät yli 70 prosenttia maan pinta-alasta. Keskeisin vuoristo on luoteesta kaakkoon kulkeva Annamin ylänkö. Muita pienempi ylänköalueita ovat Xieng Khouangin ylänkö maan pohjoisosassa ja Bolavenin ylänkö eteläosassa. Laosin korkein kohta Phou Bia (2 817 metriä) sijaitsee pääkaupunki Vientianen pohjoispuolella. Xieng Khouangin ylänköön kuuluu esihistoriallisista löydöistään tunnettu Ruukkujen tasanko. Maan keskiosassa on puolestaan Annamin ylänköön kuuluva karstialue, jossa on monia kalkkikiviluolia ja -solia sekä pystysuoria vuorenseinämiä.
Laosin ainoat merkittävät alankoalueet sijaitsevat Mekongjoen varrella. Joki kulkee koilliseen ja etelään ja muodostaa Myanmarin vastaisen rajan ja osan Thaimaan-rajasta. Suurin osa Laosin joista on Mekongin sivujokia, ja ne virtaavat idän ylängöiltä länteen. Itäisessä Laosissa on kuitenkin joitakin jokia, jotka virtaavat itään Vietnamiin ja laskevat Tonkininlahteen. Niistä merkittävin on Ma.
Ilmasto
Laosissa on trooppinen monsuuni-ilmasto. Sadekausi on huhtikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, jolloin säätä hallitsee kostea lounaismonsuuni. Sadekauden aikana sataa yleensä noin 75 prosenttia koko vuoden sadannasta. Sademäärä vaihtelee pohjoisen laaksojen 1 300 millimetristä etelän vuoristojen 3 700 millimetriin. Lämpötilat ovat korkeita läpi vuoden. Esimerkiksi Vientianessa keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee joulukuun 28:n ja huhtikuun 34 asteen välillä. Vain pohjoisen vuorilla on joitakin viileämpiä jaksoja silloin, kun kylmää ilmaa purkautuu mannerilmaston alueelta Kiinasta.
Luonto
Laos on metsäinen maa, sillä noin 80 % maasta on metsien peitossa. Noin puolet metsistä on edelleen luonnontilassa, enimmäkseen trooppista sademetsää. Metsiä uhkaavat kuitenkin kaskiviljely, metsäpalot, luvallinen ja luvaton hakkuu ja polttopuiden hankkiminen.
Laosiin on perustettu kansallisia biodiversiteetin suojelualueita. Niistä tärkeimpinä pidetään Annamin ylängön ikivihreitä metsiä, keskisen Indokiinan kalkkikivikarstia, Mekongin tasangon kuivia dipterokarpuskasvien muodostamia metsiä, Bolavenin ylänköä, maan pohjoisosan ylänköalueita ja Mekongjokea. Alueilla suojellaan harvinaisia, vastikään löydettyjä nisäkäslajeja, joita ovat esimerkiksi saola, jättimuntjakki ja toinen muntjakkilaji Muntiacus truongsonensis. Hin Nam Mon suojelualueella elää seitsemän yöaktiivista apinalajia, ja Nakai-Nam Theun alueella elää 430 lintulajia.
Maassa elää ainakin 130 uhanalaista eläinlajia ja useita uhanalaisia kasveja. Näihin kuuluu orkideoita,eläimistöön puolestaan indokiinantiikeri, kauluskarhu, aasiannorsu, jalohirviin kuuluva lyyrysarvi eli tamengi (Rucervus eldii), herttua-apina, gibboneita, iravadindelfiini, jättihaimonni ja siaminkrokotiili.
