Amerikanhaapana (Mareca americana) on värikäs ja meluisa sorsalintu, joka muuttomatkoillaan joskus harhautuu Suomeenkin.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fo
FolivoreGr
GranivorePu
PuolivesieläimetVe
VesilinnutEs
Esiyksilölliset eläimetLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
Ma
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Sa
SarjamonogamiaSo
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluMi
MigraatioA
alkaaAmerikanhaapana muistuttaa muodoltaan haapanaa. Lennossa se on mahdollista sekoittaa myös morsiosorsaan. Soidinasussa uroksella on vaaleanpunertavat kyljet ja rinta, musta selkä ja siivet, hohtavan valkeat läikät siivessä ja valkea alavatsa. Sen pää on harmahtava, silmän takana kirkkaanvihreä läikkä ja päälaella valkea raita. Nokka on vaaleanharmaa. Naaras muistuttaa erittäin paljon haapananaarasta ja on äärimmäisen vaikea erottaa tästä. Soidinajan ulkopuolella koiras sulkii eklipsipukuun ja tällöin muistuttaa naarasta.
Pituus 50 cm, siipien kärkiväli 80 cm. Meluisa laji, koiras viheltelee vuui-voivoi, naaras vaakkuu kvaa-ak.
Amerikanhaapana pesii Pohjois-Amerikan luoteisosissa Alaskassa, Kanadassa, Suurilla Järvillä sekä paikoin Uudessa Englannissa. ja muuttaa talveksi etelämmäksi aina Meksikonlahdelle, Tyynen valtameren ja Atlantin rannikoille. Muuttomatkoilla amerikanhaapanoita harhautuu Eurooppaan säännöllisesti. Suomessa se on vuosittainen vierailija, lähestulkoon kaikki havainnot koskevat koiraita naaraiden vaikeasta määritettävyydestä johtuen.
Amerikanhaapana pesii myös Islannissa, joskin se on siellä harvinainen.
Avoimet kosteikot, suot ja rantaniityt.
Amerikanhaapana syö vesikasveja ja niiden juuria, maissa myös mehevää ruohoa, sekä toisinaan hyönteisiä ja etanoita.
Pesii maassa suojaisassa paikassa lähellä vesirajaa, kermanvärisiä munia tulee 6–12.