Mustameduusakala

Ulkonäkö

Mustameduusakala voi kasvaa suurimmillaan 110–150 cm pitkäksi ja tyypillinen pituus on noin 60 cm. Ruumiinrakenteeltaan laji on pitkänomainen ja tylppäkuonoinen. Kalan silmät ovat suuret. Mustameduusakalan selkä- ja peräevät ovat pitkät ja pyrstöevä on kuunsirpinmuotoinen tai hieman haarautunut. Mustameduusakala on väriltään hyvin tumman ruskea, lähes musta, ja ruumiissa voi olla sinertävä vivahde. Vatsa on muuta ruumista vaaleampi.

Jakelu

Maantiede

Maanosat

Etelämanner, Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Afrikka, Aasia, Oseania

Submantereilla

Karibian saaret, Pohjois-Afrikka, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Etu-Aasia, Polynesia, Melanesia

Alueet

Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet, Bermuda, Gibraltar, Guernseyssä, Jersey, Saint-Pierre ja Miquelon, Ranskan Polynesia, Uusi-Kaledonia, Norfolkinsaari, Pitcairnsaaret, Falklandinsaaret, Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha, Massachusetts, Maine (osavaltio), Nova Scotia

Valtameret

Tyynimeri, Intian valtameri, Atlantin valtameri

Meret

Välimeri, Tasmaninmeri, Tyrrhenanmeri, Pohjanmeri, Irlanninmeri, Korallimeri, Kelttimeri

Saaret

Macquariensaari, Amsterdam-St. Paulin saari, Kanariansaaret, Baleaarit

Biomaantieteelliset alueet

Etelämanner, Neotrooppinen, Palearktinen alue, Nearktinen alue, Oseanialainen, Australaasia, Afrotrooppinen

Mustameduusakalan levinneisyysalue on hyvin laaja sitä tavataan Pohjois-Atlantilla idässä Norjasta Espanjaan ja lännessä Nova Scotiasta Massachusettsiin sekä Välimerestä. Eteläisellä pallonpuoliskolla laji elää Argentiinasta Tyynenmeren kaakkoisosiin. Mustameduusakala liikkuu useimmiten 300–700 metrin syvyydessä ja syvimmillään sitä on tavattu noin 1 100 metrin syvyydessä. Nuoret yksilöt liikkuvat lähempänä pintaa usein meduusojen, salpojen tai hylkytavaran seassa. Mustameduusakala syö meduusojen, salpoja, äyriäisiä ja kaloja.

Mustameduusakala on hyvä ruokakala, mutta ei kaupallisesti kovin merkittävä.